Aloite: Lapsibudjetointi käyttöön Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella

Valtuutettu Soile Eriksson on jättänyt aloitteen aluevaltuustoon lapsibudjetoinnin käyttöönotosta.

– Suomi on sitoutunut noudattamaan YK:n lapsen oikeuksien sopimusta. Se velvoittaa kuntia ja muita toimijoita, joille valtio on jakanut tehtäviään. Näin ollen se velvoittaa myös hyvinvointialueita. YK:n lapsen oikeuksien komitea edellyttää varaamaan lasten palveluille riittävät voimavarat sekä määrärahojen tehokasta seurantaa. Lapsibudjetointi on keino vastata näihin vaatimuksiin. Se on kirjattu myös kansallisen lapsistrategian toimeenpanosuunnitelmaan, Eriksson pohjustaa aloitteessaan.

Lapsibudjetointi on lapsiin kohdistuvien talousarviomenojen ja -tulojen seurantaa sekä talousarviopäätösten lapsivaikutusten ennakkoarviointia ja vaikutusten seuranta-arviointia. Lapsibudjetoinnin tarkoitus on tuoda näkyväksi, kuinka suuri osa varoista käytetään lapsiin ja nuoriin, miten resursointi suhteutuu asetettuihin lasten ja nuorten hyvinvoinnin tavoitteisiin, ja mitkä ovat budjetoinnin vaikutukset lasten ja nuorten hyvinvointiin. Lapsibudjetointi antaa tiedolla johtamisen välineitä palveluiden kehittämiseen sekä ongelmakohtien ratkaisemiseen.   

– Lapsen edun lisäksi lapsibudjetointi hyödyttää myös julkisen talouden etua, sillä sen avulla voidaan varmistua rahoituksen tehokkaasta kohdentumisesta. On kaikkien hyvinvointialueen asukkaiden etu, että julkiset varat kohdentuvat tehokkaasti ja vaikuttavasti siihen, mihin ne on tarkoitettu. Pitkällä aikavälillä lapsibudjetointi auttaakin suuntaamaan määrärahoja oikeudenmukaisesti ja tehokkaasti. Se parantaa myös budjetoinnin läpinäkyvyyttä, Eriksson toteaa aloitteessaan.

– Sote-uudistusta hyväksyessään eduskunta edellytti, että lapsibudjetointia ja lapsivaikutusten arviointia kehitetään siten, että ne on mahdollista ottaa käyttöön hyvinvointialueilla vuosittaisessa talousarviossa mahdollisimman pian toiminnan käynnistyttyä. Lapsibudjetointia onkin mallinnettu sekä kuntien että valtion näkökulmasta ”Lapsilähtöinen budjetointi” -hankkeessa (VNK TEAS 2018-2019). Viimeisimpänä sitä on pilotoitu valtion vuoden 2022 talousarviossa. Lapsibudjetointia selvittävä työryhmä on myös ehdottanut lapsibudjetoinnin vakiinnuttamista osaksi valtion talousarvioesitystä 2023, hän jatkaa.

Lapsibudjetoinnista ja lapsivaikutusten arvioinnista on saatavilla ajantasaista tietoa mm. teoksessa ”Lapsivaikutusten arvioinnilla parempia päätöksiä – Lapsivaikutusten arviointi, lapsibudjetointi sekä lapset ja nuoret tiedontuottajina hyvinvointialueella: Ohjeistus hyvinvointialueiden päättäjille, nuorisovaltuustoille ja viranhaltijoille.” osoitteessa: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/163774 (Iivonen, E. & Pollari, K. 2022.).  

– Lapsibudjetoinnin toteuttamisen avulla parannetaan lapsen oikeuksien toteutumista Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella. Menetelmä on mahdollista tulevaisuudessa laajentaa myös muihin väestöryhmiin, mikäli se koetaan hyväksi. Me allekirjoittaneet aluevaltuutetut esitämme, että Vantaan ja Keravan hyvinvointialue ottaa lapsibudjetoinnin käyttöön, Eriksson päättää.

Vantaalla 21.6.2022 

Aluevaltuutettu Soile Eriksson asiakasmaksujen huojennusmahdollisuuksista

(Puhe tiistain 31.5.2022 aluevaltuuston kokouksessa)

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja muut kuulijat,

Kuluttajaliitto on kuluneen kevään aikana tehnyt selvityksen pääkaupunkiseudun kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden neuvonnasta ja asiakasmaksujen huojennuslomakkeesta. Selvityksessä Vantaan kaupunki sai kiitosta asiakasystävällisestä ja helppokäyttöisestä lomakkeesta.

Tieto alentamismahdollisuudesta annetaan laskun mukana. Tämä ei kuitenkaan yksin riitä takaamaan sitä, että asiakkailla on riittävä tieto oikeuksistaan. Pahimmillaan tietämättömyys huojennusmahdollisuuksista ja pelko kustannuksista voi johtaa siihen, ettei palveluiden piiriin hakeuduta. Näin ei saa käydä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella. Siksi on tärkeää, että tieto maksuista ja huojennuksista on helposti asukkaiden ulottuvilla mahdollisimman saavutettavassa muodossa. 

Sosialidemokraattinen aluevaltuustoryhmä jättää tänään aloitteen koskien selkokielen ottamista palveluvalikkoon. Luonnollisesti selkokielinen ohjeistus koskisi siis myös asiakasmaksuista ja huojennuksista tiedottamista. Vantaan ja Keravan alueella on paljon asukkaita, jotka puhuvat äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia.

Näinkin tärkeässä palveluiden pariin hakeutumiseen vaikuttavassa asiassa olisi minusta perusteltua, että tiedot asiakasmaksuista ja huojennusmahdollisuuksista olisivat saatavilla myös muutamilla asukkaiden yleisimmin puhutuilla kielillä suomen ja ruotsin lisäksi. Viimeisenä, muttei vähäisimpänä haluan korostaa sitä, että kirjallisten ohjeistuksien lisäksi hyvinvointialueen on panostettava myös asiakaspalveluun ja huolehdittava siitä, että kukin asiakas saa tarvitsemaansa henkilökohtaista ohjausta ja neuvontaa.