Puhe aluevaltuuston kokouksessa 12.12.2023
Hyvät aluevaltuutetut, muut luottamushenkilöt, virkamiehet ja kokouksen seuraajat,
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen ensimmäinen varsinainen toimintavuosi on lopuillaan. Teemme historiaa, vaikka sitä emme ehkä huomaa tässä hetkessä toimiessa. Hyvinvointialueen hallintosääntöä on päivitetty tänäkin vuonna useissa aluevaltuuston kokouksissa ja niin tehdään tässäkin kokouksessa. Aluevaltuustossa olemme mm. hyväksyneet hyvinvointialueen osallisuusohjelman, joka tarkoittaa tasa-arvoista ja yhdenvertaista osallisuutta, jota ohjaavat lait ja ohjelmat sekä hyvinvointialueen strategia ja hallintosääntö. Olemme hyväksyneet aluevaltuustotyöskentelylle pelisäännöt ja kaksikielisyysohjelman sekä siihen liittyvän toimintasuunnitelman, sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet, turvallisuuden ja varautumisen periaatteet sekä lukuisan joukon teidän aluevaltuutettujen tekemiä aloitteita. Lautakunnat, tulevaisuusjaostot ja vaikuttamistoimielimet ovat tehneet perusteellista työtä, perehtyneet omiin vastuualueisiinsa ja toiminta-alueelta kerättyyn tietoon, jotta tulevaisuudessa mahdollistetaan paremmat palveluprosessit ja laadukas palvelutoiminta sekä riittävät henkilöstöresurssit.
Valitettavasti Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen taloudellinen tilanne on haasteellinen. Vuosi sitten hyväksyimme tämän vuoden talousarvioesityksen, joka oli tuolloin 57 miljoonaa euroa alijäämäinen. Tällä hetkellä alijäämän ennustetaan olevan tänä vuonna 86,3 miljoonaa euroa. Alijäämää aiheutuu erityisesti laskennallisen rahoituksen ja ennakoitujen tuotannon reaalikustannusten välisestä erosta. Mm. hinnat ovat nousseet, kustannukset kasvaneet ja hyvinvointialueen perustamiseen liittyy muutoskustannuksia, kuten välttämättömien tukipalvelujen rakentaminen ja niiden rahoitus. Ilman lisärahoitusta ja uudistusohjelman tuottavuustoimenpiteitä alijäämä kasvaa merkittävästi vuosittain. Vuoden 2024 alijäämäksi on arvioitu n. 100 miljoonaa euroa
Valtionrahoitukseen perustuva tarveperustainen rahoitusmalli ei pysty arvioimaan Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen palvelutarvetta. Seurauksena on, että hyvinvointialueelle jää jatkuva rahoitusvaje palvelutarpeisiin nähden. Varsinkaan sosiaalihuollon palvelutarvetta ja kustannuksia rahoitusmalli ei huomioi todellisen palvelutarpeen mukaisesti, joka on koko maan keskiarvoa huomattavasti korkeampi. Voidaksemme tuottaa yhdenvertaisesti sosiaalihuollon palveluja myös Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella, on sosiaalihuollon painokertoimia kasvatettava ja kehitettävä tarvevakiointimalleja. Aluehallitus lähetti asiasta syksyllä kannanoton valtiovarainministeriölle, sosiaali- ja terveysministeriölle ja mallin kehittäjälle Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle.
Vastauksessaan THL tiedostaa, että parhaimmillaankin mallit tuottavat alueiden palvelutarpeista vain arvioita ja pitää huomioita tarvemallinnuksen puutteista monin kohdin perusteltuna. Eli tarvevakioidun mallin puutteet ja täydentämistarpeet tunnistetaan, mutta toimenpiteisiin asioiden korjaamiseksi ei ole tulossa muutoksia lähiaikoina. Lopuksi THL vetoaa siihen, että maan hallitusohjelman mukainen hyvinvointialueiden rahoituslaki päivitetään vuoden 2026 rahoitusta koskien ja niihin sisältynee (huomatkaa ehdollinen) päivitys THL:n tuoreimpaan tutkimukseen perustuen.
Taloustilanteesta huolimatta toimintaa ja asiakaspalvelua sujuvoitetaan, uudistetaan ja kehitetään. Strateginen henkilöstösuunnittelu, henkilöstötyöpanoksen ja resurssien kohdentaminen oikeisiin paikkoihin sekä johtaminen nousevat tulevinakin vuosina merkittäviksi tekijöiksi Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen palvelujen järjestämisessä. Osaamista, oppimista ja uudistumista suunnitellaan henkilöstökyselyistä saatujen tietojen ja palvelutarpeiden perusteella. Palvelumuutos tarkoittaa mm. työnjaon ja prosessien kehittämistä ja digitalisaation vahvistamista, koulutussuunnitelmien toteuttamista, henkilöstön pitovoiman vahvistumista ja yhteisiä toimintamalleja.
Kesäkuussa 2023 aluehallitus asetti talousarvio- ja suunnitelmaneuvottelukunnan jäljellä olevaksi valtuustokaudeksi. Neuvottelukunnan tehtävänä on vastata loppukauden talousarvioneuvotteluista ja lisäksi jatkaa työtään ensi keväänä seuraten hyvinvointialueen rahoituksen tilannetta ja uudistusohjelman valmistelua. Tämän neuvottelukunnan merkitystä vahvistaa se, että kaikki valtuustoryhmät ovat edustettuina neuvottelukunnassa, koska ryhmien edustus mahdollistaa tiedon siirtymisen aluevaltuutetuille saman tiedon äärelle. Tänään aluevaltuusto päättää uudistusohjelman 2023-2030 periaatteista ja päälinjauksista. Varsinainen uudistusohjelma käsitellään aluevaltuustossa ensi huhtikuun kokouksessa.
Haluan jo tässä vaiheessa kiittää hyvinvointialueen kaikkia luottamushenkilöitä ja virkamiehiä siitä työstä, jota olette tehneet Vantaan ja Keravan sosiaali- ja terveydenhuollon- sekä pelastuspalvelujen toiminnan mahdollistamiseksi. Toivon keskustelevaa kokousta tärkeiden asioiden äärellä.
Sirkka-Liisa Kähärä (sd.)
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen aluevaltuuston puheenjohtaja
