Ulla Kaukola: Vanhusten hoiva ei voi olla bisneksen armoilla

”Kun kokoomus oli hallituksessa, ei vanhuspalveluita laitettu kuntoon, ei ihmisten peruspalveluita laitettu kuntoon, nyt me olemme lähteneet tätä työtä tekemään ja tämä etenee kuin juna”, totesi Sanna Marin Petteri Orpolle YLEn aluevaalitentissä. Ja niinhän se on, Marinin hallitus on tehnyt aivan valtavan paljon: saanut aikaan hoitajamitoituksen, soteuudistuksen, tehnyt esityksen hoitotakuusta ja esitellyt vanhuspalveluiden toisen osan.

Meistä jokainen muistaa kolmen vuoden takaiset tapahtumat yksityisessä Esperi Caren Ulrika-hoivakodissa Kristiinankaupungissa. Vanhusten perushoito ei ollut asianmukaista: haavahoitoja ei ehditty tehdä, suihkutuksia ehdittiin hoitaa vain kerran viikossa, lääkehoidossa tapahtui lukuisia virheitä jne. Henkilökuntaa oli yksinkertaisesti aivan liian vähän.

Esperi Care oli vain jäävuoren huippu. Ongelmakohteita tuli jatkuvasti lisää. Erityisen paljon ongelmia oli yksityisissä hoivakodeissa. Ylen A-studio selvitti vuoden 2019 alussa Esperin, Attendon ja Mehiläisen hoivakotien toimintaa, koska ne olivat suurimmat yksityiset toimijat hoivabisneksessä. Tiedot pohjautuivat aluehallintovirastojen hoivakoteihin tehtyihin valvontapäätöksiin vuosilta 2016–2018. Yli puolet kaikkiaan 78 valvontapäätöksestä velvoitti korjaamaan jotakin epäkohtaa tai epäkohtia.

Yhä usemman yksityisen vanhusten hoivakodin ongelmina oli, että lääkehoitoon osallistuneilla henkilöillä ei ollut asianmukaisia lupia, osaa työntekijöistä ei ollut terveydenhuollon ammattirekisterissä, hoivakodissa oli likaista ja asukkaita oli kohdeltu kaltoin. Vakavin asia oli kenties se, että asiakasturvallisuus oli vaarantunut, koska työntekijöitä ei ollut tarpeeksi: työvuoroissa oli toisinaan vain yksi työntekijä, vaikka hoivakodissa on 30 asukaspaikkaa. Suomen kieleen kehittyi uusi sana: haamuhoitaja, jolla tarkoitetaan työntekijää, joka on merkitty työvuorolistaan, mutta joka ei todellisuudessa ole työvuorossa paikalla.

Yksityisten hoivakotien valvonta oli pääsääntöisesti omavalvontaaSipilän- Orpon -hallituksen tavoitteena oli leikata vanhustenhoidosta 70 miljoonaa euroa. Tavoitteena oli laskea vanhusten ympärivuorokautisen hoidon hoitajamitoitusta 0,5:stä 0,4 :ään. Tästä aiheutui voimakas julkinen keskustelu, eikä sitä toteutettu. Sitä huolimatta Sipilän-Orpon hallitus teki yli 30 miljoonan euron leikkauksen vanhustenhoitoon.

Kokoomusta ei kiinnostanut vanhusten hyvä hoiva pätkän vertaa. Oleellisempaa oli valmistautua Sipilän-Orpon suunnittelemaan soten markkinatalousmalliin ja miehittää kaikki suuret hoivayhtiöt kokoomuslaisilla. Marinin hallitus sai aikaiseksi hoitohenkilöstön minimimitoituksen vanhusten ympärivuorokautiseen hoivaan.

”Kun kokoomus oli hallituksessa, ei vanhuspalveluita laitettu kuntoon, ei ihmisten peruspalveluita laitettu kuntoon, nyt me olemme lähteneet tätä työtä tekemään ja tämä etenee kuin juna”.

Leena Harjula-Jalonen: Keravasta lapsiystävällisempi kaupunki

Lasten asemaa miettiessä tulee harras toive, että he saavat kaikkien lasten tavoin elää turvassa, hyvässä elinympäristössä ja mahdollisuuksien maailmassa, jossa jokaisella varallisuudesta riippumatta on mahdollisuus kouluttautua haluamalleen alalle. Mielestäni on tärkeää, että lapset ja perheet saavat oikea-aikaisen tuen, kun tarve on. Siksipä ennalta ehkäisevää lapsi- ja perhesosiaalityötä on vahvistettava ja resursoitava hyvin. Mielen hyvinvointiin on satsattava eniten, sillä nuoria eläkeläisiä Suomessa on mielenterveyssyistä johtuen huolestuttava määrä. Minä näen jo nyt neljävuotiaista kaksosistamme, että he ovat jo monitaitureita I Padin käyttäjiä ja osaavat jo lyhyitä sanoja eri kielillä. Syynä siihen ovat lastenohjelmat, joita on joka lähtöön. Teknologia on hyvä renki, mutta ei kaikessa. Uudistuva teknologia ja tekoäly valtaavat alaa, silti tarvitaan toimialoja, jotka hoitavat meidät vanhemmat, kun sen aika koittaa. Monet ihmiset miettivät tätä aluevaaliuudistusta ja sitä mitä se tuo tullessaan. Niin minäkin. Yleisesti puhutaan, että uudistus tuo mukanaan tehokkuutta, resursseja ja hyvinvointia alueille. Haluan uskoa sen. Kuitenkin on pelko, että saammeko pitää esimerkiksi oman terveysasemamme ja lähipalvelut? Terveyserot eivät saa kasvaa muuttuvassa toimintaympäristössä. On kuitenkin selvää, että sosioekonomiset seikat vaikuttavat terveyteen ja hyvinvointiin. Näin ei saisi olla! Tähän seikkaa tulee kiinnittää huomiota myös Vantaa-Kerava hyvinvointialueella. Mielestäni julkiset palvelut ovat ne, jotka varmemmin tasaavat terveyseroja. Olen hiljattain tehnyt kuntalaisaloitteita, jotka liittyvät turvallisuuteen ja lapsiin. ”Kerava turvalliseksi asua ja elää” ja ”Keravasta lapsiystävällisempi kaupunki” Toivon, että niihin kiinnitetään huomiota, sillä turvallinen elinympäristö lisää hyvinvointia ja lasten asiat huomioiden, annamme heille avaimet tulevaisuuteen.

Leena Harjula-Jalonen

kirjoittaja on keravalainen filosofian maisteri, kolumnisti ja Vantaa-Kerava aluevaaliehdokas (sd.)

Niina Saarinen: Pidetään yhdessä huolta lapsista ja nuorista!

Lasten ja nuorten tilanne kouluissa on huolestuttava. Toimin rehtorina koulussa ja näen joka päivä miten kovilla meidän koko koulun työntekijät ovat auttaessaan syrjäytymisvaarassa ja tuentarpeessa olevia oppilaita. Perheneuvoloihin on pitkät jonot. Oppilashuollon tuki on riittämätöntä. Tämä koronatilanne on heikentänyt entisestään koulujen tilannetta. Opettajat ja oppilaat joutuvat venymään mahdottomiin tilanteisiin. Etäkoulu on vaatinut kaikilta todella paljon. Kouluissa huolehditaan nyt myös entistä enemmän turvaväleistä, karanteenissa olevien oppilaiden opetuksesta, maskien käytöstä sekä käsien pesemisestä. Tämä kaikki tuo lisäkuormaa kaikille oppilaille ja koko koulun henkilöstölle. Tämän on pois opetuksesta ja opiskelusta. Tätä kaikkea on koulun arki tänä päivänä. Jatkossa hoidamme entistä enemmän oppilaiden eri tuentarpeita ja siksi on erittäin tärkeää huolehtia koulujen oppilashuollon henkilöstön riittävästä resurssoinnista. Kouluterveydenhoitajat, koululääkärit, koulupsykologit ja kuraattorit ovat osa koulujen oppilaiden tukiverkkoa yhdessä koulun opettajien ja oppilaiden huoltajien kanssa. Näissä hyvinvointivaaleissa päätetään myös näistä oppilashuollonresursseista. Koulujen työntekijöitä ja oppilaiden huoltajia ei saa jättää yksin huolehtimaan meidän lapsistamme ja nuoristamme. Tarvitsemme hyvät terveyspalvelut lähipalveluna ihan kaikille!

Niina Saarinen

rehtori, valtuustoryhmän puheenjohtaja, aluevaaliehdokas (sd.), Kerava

Nina Korventaival: Vammaisten ja pitkäaikaissairaiden yhdenvertaiset oikeudet palveluihin

Vaalien yhteydessä vammaisten ja pitkäaikaissairaiden asiat jäävät perinteisesti vähälle huomiolle. Aluevaalien yhteydessä yleinen keskustelu vammaispalveluista ja vammaisten oikeudesta yhdenvertaisiin palveluihin on ollut käytännössä olematonta, vaikka puolueet ovat kirjanneet asian aluevaaliohjelmiinsa. 

Vammaisille ja pitkäaikaissairaille myönnetään sosiaalihuollon palveluita sosiaalihuoltolain lisäksi esimerkiksi kehitysvammalain ja vammaispalvelulain perusteella. Usein perheet ovat omaishoidon palveluiden piirissä. Huomioitavaa on, että kaikkien sosiaalihuollon palveluiden tulee vastata jokaisen alueen asukkaan tarpeisiin ja niiden tulee olla saavutettavia, vammasta tai sairaudesta huolimatta. Käytännössä edellisessä on paljon parantamisen varaa ja kuntakohtaisia eroja, kuten myös vammaisten ja pitkäaikaissairaiden hoito- ja palvelupolkujen toimivuudessa.

Palveluiden painopisteen tulee olla ennaltaehkäisevissä palveluissa. Vammaisten ja pitkäaikaissairaiden ja heidän perheidensä erityistarpeiden huomioiminen on ensiarvoisen tärkeää kaikkien palveluiden suunnittessa tulevalla hyvinvointialueella. 

Tavoitteen saavuttaminen edellyttää hyvinvoivaa ja osaavaa henkilöstöä sekä hyvää sosiaalialan ammatillista johtamista. Vain pienellä osalla sosiaali- ja terveysalan ammattihenkilöstöä vammaistyö on kuulunut osaksi koulutuksen opinto-ohjelmaa, joten työnantajan eli hyvinvointialueen vastuu henkilöstön vammaisosaamisen vahvistamisessa ja ylläpitämisessä korostuu.

Sote-uudistuksen yhteydessä nykyiset kehitysvammaisten erityishuoltopiirit, kuten Etelä-Suomen vammaisalan osaamiskeskus Eteva lakkautetaan nykyisessä muodossaan. Palveluiden turvaamiseksi tulevaisuudessa on meneillään KEPA Uusimaa -hanke, johon osallistuu laaja verkosto tulevien Etelä-Suomen kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon viranhaltioita ja asiantuntijoita. Tästä huolimatta hyvinvointialueiden järjestämisvastuu ja osaamisvaatimukset tulevat korostumaan sekä perustason että erityisen vaativan tason kehitysvammapalveluiden osalta.

Sujuvat palvelu- ja hoitopolut edellyttävät joustavaa pääsyä palvelutarpeen arviointiin, palveluiden saatavuutta ja kohtuullista asiakasmaksutasoa sekä saumatonta yhteistyötä eri tahojen, kuten HUSin kanssa.  

Sote-uudistuksen tavoitteena on palveluiden saatavuuden ja laadun lisääminen. Vammaisten ja pitkäaikaissairaiden palveluiden kohdalla sote-uudistus on mahdollisuus, jonka avulla nykyiset alueelliset erot on mahdollista poistaa. Haluan omalta osaltani sosiaali- ja vammaisalan osaajana olla mukana kehittämässä alueen ihmisten kokonaisvaltaista hyvinvointia.

Nina Korventaival, aluevaaliehdokas (sd.) Vantaa ja Kerava 103

Keravan kaupunginvaltuutettu, sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen, HUS valtuuston jäsen, toiminnanjohtaja vammaisjärjestössä

Podcast: Ikääntyneiden palvelut ja vanhustyö

Ikääntyneiden palvelut ja vanhustyö koostuvat monenlaisista toiminnoista.

Niistä ja palveluiden arvopohjasta keskustelemassa ovat Soile Eriksson ja Marjatta-säätiön toiminnanjohtaja Mari Niemi-Saari.

Soile Eriksson: Hyvinvointialue tulee rakentaa vahvuuksille

Hyvinvointialueiden valmistelutyö on mittava urakka. Väliaikainen valmistelutoimielin vastaa tällä hetkellä hyvinvointialueen toiminnan ja hallinnon käynnistämisen valmistelusta. Siirtyvien sosiaali- ja terveys- sekä pelastustoimen palveluiden joukko on hyvin moninainen ja niiden järjestäjillä on käytössään omia toisistaan poikkeaviakin toimintamalleja. Kun palvelut siirretään hyvinvointialueelle, joka sijoittuu kahden eri kunnan alueelle, erilaisia toimintakulttuureja joudutaan väistämättä sovittelemaan yhteen ja tarvittaessa luomaan kokonaan uusia toimintamalleja.

Uusien hyvinvointialueiden toimintojen tulisi rakentua olemassa olevien vahvuuksien pohjalle. Hyvät ja toimivat käytänteet on turvattava ja siirrettävä uuteen rakenteeseen. Valmistelutyössä tulisi arvioida, mitkä palvelut ja käytänteet toimivat jo nyt hyvin tai mitkä osatekijät niissä ovat keskeisiä. Näin saataisiin tunnistettua vahvuuksia, jotka on syytä säilyttää ja joiden varaan uutta rakennetta voidaan luoda.

Hyvä esimerkki onnistumisista on Keravan lastensuojelu. Uutisointien mukaan Kerava on nostettuaan merkittävästi sosiaalityöntekijöidensä palkkoja saanut avoimiin virkoihin työntekijät. Lisäksi lähijohtamisjärjestelmää on uudistettu. Palvelun siirtyminen hyvinvointialueen järjestettäväksi ei saa tarkoittaa heikennyksiä hyvin toimiviin toimintamalleihin.

Uutta luotaessa on hyvä mahdollisuus myös pyrkiä tarkastelemaan asioita ulkopuolisesta näkökulmasta ilman olemassa olevien rakenteiden kahleita. Tällöin asioita voidaan aidosti rakentaa paremmin toimiviksi. On tärkeää, että valmistelutyössä ja päätöksenteossa on kirkkaana mielessä, mikä on kunkin palvelun tarkoitus ja keitä se palvelee.

Päätöksentekijöiden arvomaailma määrittää, millaisiksi rakenteet ja palvelut lopulta muodostuvat. Äänestäjät puolestaan päättävät, millaisille arvoille aluevaltuusto rakentuu.

Soile Eriksson

Aluevaaliehdokas (sd.), Vantaa

Sirkka-Liisa Kähärä: Sote-palvelujen on uudistuttava Vantaa-Kerava hyvinvointialueella

Koronatartuntojen kasvu, sairastavuus ja rokotekattavuuden saavuttaminen vaativat lisää hoitohenkilöstöä mm. taudinjäljitykseen ja rokotuspisteisiin. Potilasturvallisuuden vahvistamiseksi ja takaamiseksi, on kunnissa luotu myös määräaikaiset sopimukset sille, mitä työntekijät saavat korvauksia keskeyttäessään tai peruuttaessaan vuosilomansa vapaaehtoisesti. Valitettavasti korvaukset, jotka tulevat tosi tarpeeseen, ovat kunnasta riippuen hyvin erilaisia.

Hyvinvointialueelle yhtenäiset korvaukset
Espoo maksaa hoitohenkilöstölle 120 euroa/peruttu vuosilomapäivä, Helsinki maksaa kertakorvauksen 450 euroa, koskien samaa vuosilomajaksoa. Vantaa maksaa vapaalta tai lomalta vuoroon kutsutuille työntekijöilleen, silloin kun muut sijaisjärjestelyt esim. Seuren kautta eivät toteudu, 70 euroa/tehty työvuoro. Vantaan hyvinvointialuekumppanilla Keravalla on myös omat vuosilomia koskevat korvausmäärät samoin kuin HUS:ssa, jotka ovat korkeammat kuin Vantaalla.

Mitäpä luulette, miten työntekijät siirtävät tai peruuttavat vuosilomiaan Vantaalla verrattuna Espoon tai Helsingin työntekijöihin. Vantaalla on lukuisia hoitohenkilöstön työpaikkoja avoinna ja työntekijävajaus on monien toimipisteiden arkea, jo ennen koronaa. Tähän vajaukseen yksi syy on ollut se, että Vantaalla hoitohenkilöstön palkat ovat huonompia kuin monessa ympäristökunnassa. Selvää on, että erilaisia, esim. edellä mainittuja korvauksia Vantaa-Kerava hyvinvointialueella on yhtenäistettävä ja vertailtava niitä muiden hyvinvointialueiden maksamiin korvauksiin.

Sote-palvelut vaativat uudistumista
Hyvinvointialueen sote-palvelujen on uudistuttava, jotta saadaan aikaan lisää, parempia ja vaikuttavampia palveluja. Kunnallisalan kehittämissäätiön kyselytutkimuksessa vain joka kymmenes palvelujen käyttäjä uskoo, että näin tapahtuisi. Uudistumisen edellytys on eri ammattiryhmien mukaan ottaminen palvelujen suunnitteluun. Hoitohenkilöstö, lääkärit, samoin kuin sosiaalihuollon ammattilaiset tai erilaiset terapeutit tietävät, miten heidän ammattitaitoansa voidaan hyödyntää parhaiten Vantaa-Kerava alueen asukkaiden parhaaksi. Työn kuormittavuuden hallinta, oman ammattitaidon hyödyntäminen ja sen kehittäminen lisäävät työn mielekkyyttä ja tuloksellisuutta. Samalla myös asukkaiden ja erilaisten potilasjärjestöjen mielipiteitä sekä kokemusta on syytä kuunnella, kun palvelutoimintaa järjestetään hyvinvointialueelle.

Hyvinvointialueen hoitoon nimetyt vastuulääkärit, -hoitajat tai -asiantuntijat lisäävät turvallisuuden tunnetta ja vahvistavat hoidon ja hoivan onnistumista. Siksi kannatan lämpimästi vastuuhenkilöiden nimeämistä niille, jotka tarvitsevat enemmän sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita. Myös palvelujen käyttäjän kokemus hyvästä hoidosta vahvistuu. Lisäksi tarvitaan eri ikäryhmien ja perheiden hoitoon ja hoivaan erikoistuneita työntekijöitä esim. neuvolassa, mielenterveys- ja vanhusten palveluissa. Moniammatillisten osaajien yhteistyö on tärkeää, jotta hoitoketjut ja tarvittavat toimenpiteet etenevät suunnitellusti ja sujuvasti.

Digitaalisia palveluita tarvitaan lisää
Digitaaliset palvelut kuuluvat olennaisesti myös sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Erilaisten ajanvarausten, videovastaanottojen, mittaustulosten tai raporttien lähettämisen mahdollisuuksia on lisättävä. Ne, jotka osaavat käyttää digitaalisia palveluja, osaavat myös kertoa oireistaan, lääkityksestään, tunnetilastaan ja avun tarpeestaan. Lisäksi apuna voidaan käyttää erilaisia sähköisiä kyselyjä.

Sosiaali- ja terveydenhuollossa digitaaliset palvelut ovat yksi vaihtoehto lisää, eivätkä suinkaan poista mahdollisuutta myös asioida sote-palveluissa esim. puhelimitse. Digitaalisten palvelujen vahva kehittäminen yhdessä työntekijöiden ja asukkaiden kanssa avaa mahdollisuuden nopeaan ja sujuvaan asiointiin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa.

Heli Nykänen: Hyvinvointiuudistus tulee näkymään elintason mittareilla

Suomi on asukaskohtaisella bruttokansantuotteella (BKT) laskettuna maailman 19. rikkain maa ja inhimillisen kehityksen indeksillä (HDI) laskettuna maailman 12. rikkain maa.

Mitä nämä mittarit kertovat meille ja mitä meidän tulisi ymmärtää, kun arvioimme elintasoa?

BKT kuvaa yhteiskunnan taloudellista kokonaistuotantoa ja se toimii kansantalouden aineellisen hyvinvoinnin mittarina. Siihen lasketaan mukaan leipomon pullat ja parturikäynnit.

Sen ohelle on kehittynyt Yhdistyneiden Kansakuntien kehitysohjelman luoma mittari, inhimillisen kehityksen indeksi HDI, joka koostuu tuotannon lisäksi odotettavissa olevasta elinajasta, koulutuksesta ja elintasosta.

Se kuvaa maan hyvinvointia laajemmin kuin pelkkä BKT.SUOMEN BKT on nousussa ja talous kohenee. Suomen Pankki arvioi Suomen BKT:n kasvavan tänä vuonna muutaman prosentin. Olemme keskellä pandemiaa ja silti hallitus on onnistunut pitämään Suomen talouden kurissa.

Työllisyys on kasvussa, työttömyys laskussa. Talous on elpymässä ja velanoton tarve on ennakoitua pienempi. Olemme maailman rikkaimpia ja kehittyneimpiä maita.

Näillä muskeleilla hallitus haluaa turvata kansalaisten yhdenvertaiset sosiaali- ja terveyspalvelut, ja on tuonut ratkaisuksi hyvinvointiuudistuksen.

Silti joku väittää, että meillä ei ole varaa siihen. Miten meillä, yhtenä maailman rikkaimmista maista ei olisi varaa tulevaan hyvinvointiuudistukseen, jolla saamme tasattua eriarvoisuutta? Miten sote-uudistus tulee kalliiksi ja suhteessa mihin?TARKASTELEMMEKO sitä, että nouseeko uudistuksella äkisti BKT, joka on jo joka tapauksessa nousussa vai tarkastelemmeko HDI:n nousua eli kansan pitkää ja tervettä elämää ja koulutuksen ja elintason nousua?Uudistuksella nostetaan molempia. Hyvinvointiuudistuksella turvataan koko kansan yhdenvertainen oikeus laadukkaisiin julkisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin ja hoitoon pääsy seitsemän päivän hoitotakuulla. Nostamme tuolloin HDI:n arvioimaa hyvän elämän laatua. Sen lisäksi sosiaali- ja terveyspalvelujen kulut pienenevät pitkällä tähtäimellä. Uusista hyvinvointialueista kuten Vantaan ja Keravan sote-yksiköiden yhdentymisestä saadaan synergiaetuja. Synergiaa saadaan esimerkiksi ruotsin- ja muiden kielisiin palveluihin, saamme pelastuksen, ensihoidon ja jatkohoidon kaikki samaan järjestelmään, voimme luoda yhteisiä digipalveluita ja saamme yhteiset päätöselimet, jolloin byrokratia vähenee.

Kalliita rakenteita ja ulkoistuksia voidaan purkaa ja säästöillä saadaan laadukkaampia palveluja. Kansanterveyden kohentuessa myös työllisyys ja sen myötä talous ja BKT nousee.

Heli Nykänen, FM, filosofian opettaja, luokanopettaja, aluevaaliehdokas (sd.), Kerava

ENNAKKOÄÄNESTYS 12.-18.1.2022

Nyt tammikuussa käytävissä aluevaaleissa valitaan päättäjät hyvinvointialueelle. He ratkaisevat miten sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään Vantaan ja Keravan asukkaille, mitkä niistä ovat lähipalveluja, mitkä etäämmällä ja mitä ne asiakkaalle maksavat.

Aluevaalien ennakkoäänestys on 12.-18.1.2022 ja yleisiä ennakkoäänestyspaikkoja on yhteensä 900. Ne ovat pääosin kunnantaloilla, kirjastoissa tai kauppakeskuksissa. Tarkemman luettelon ennakkoäänestyspaikoista löydät osoitteesta https://tulospalvelu.vaalit.fi/AV-2022/fi/kuntalista.html. Ota mukaasi henkilöllisyystodistus, joka voi olla poliisin myöntämä henkilökortti, passi, ajokortti tai vastaava kuvallinen asiakirja.

Sinun tuellasi me sosialidemokraatit huolehdimme, että Vantaa-Kerava-hyvinvointialueen sote-palvelut tuotetaan oikeudenmukaisesti ja yhdenvertaisesti. Sinun oikeutesi hyvään ja turvalliseen elämään on tärkein arvomme.

Sinä päätät – käytä ääntäsi!

Ulla Kaukola: SOTE on paljon enemmän kuin lääkäriin pääsy

Hyvinvointialueelle kannattaa valita päättäjiä, jotka ovat valmiita uudistamaan vanhoja tapoja toimia. Uudessa sotessa on kyettävä parempaan kuin ainoastaan turvaamaan lääkäriin pääsy, mikä sekin toki on tärkeää.

Jotta sotesta tulisi parempi kuin ennen, niin meidän on pystyttävä tunnistamaan ne ihmiset, jotka tarvitsevat paljon sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Useiden tutkimusten mukaan 10 % sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaista aiheuttaa noin 80 % kustannuksista. Nämä ihmiset pitäisi löytää ja taata heille yhden luukun periaate ja katkeamaton hoitoketju.

Tarvitsemme omalääkärimallin, jossa lääkärin tukena on moniammatillinen tiimi – lääkäri ei nimittäin aina ole oikea ammattilainen ratkaisemaan ongelmia. Esimerkiksi selkäsairauksista vain noin 10 %:iin löydetään selkeä lääketieteellinen syy. Varsinkin tuki- ja liikuntaelinsairauksissa potilas saa usein paremman hoidon fysioterapeutilta, osteopaatilta ja joltakin muulta ihmiskehon tuntijalta kuin lääkäriltä.

Meidän tulee satsata entistä enemmän terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitämiseen. Ihmisiä täytyy auttaa pitämään huolta itsestään ja kannustaa terveellisiin elintapoihin. Se on pidemmän päälle ainoa tapa estää sairaanhoitokustannusten nousu. Mielenterveys- ja päihdeongelmiin sekä elämänhallinnan ongelmiin on saatava ajoissa apua.

Soteuudistuksen paras aika on juuri nyt. Kaksi koronavuotta ovat opettaneet sekä hallinnon että potilaat käyttämään digitaalisia palveluja, jopa vaatimaan niitä. Moniin ”helppoihin” sairauksiin, kuten silmä- tai korvatulehduksiin saa kokemuksenikin mukaan hyvän avun verkkolääkärin vastaanotolla.

Soteuudistus on oiva mahdollisuus tehdä asiat paremmin kuin ennen.