Erään Satun tarina

Satu asuu kolmen alle 10-vuotiaan lapsensa kanssa Keravalla. Eronsa jälkeen Satu muutti lastensa kanssa Keravalle, koska oli kuullut, että Keravalta on hyvät liikenneyhteydet työpaikoille Helsinkiin, hyvät liikuntamahdollisuudet ja liikkuminen Keravan sisällä oli lyhyiden välimatkojen vuoksi mahdollista jalkaisin. Keravalla asunut tuttu oli kehunut Satulle erityisesti hammashoitoa ja kouluja. Erityisen tärkeitä jalan kulkevalle Satulle olivat kilometrin päässä sijaitseva terveyskeskus ja suunnilleen saman matkan päässä sijaitseva palvelukeskus, jossa sijaitsee hammashoitola ja lastenneuvola.

Keravalle asettuneen Satun vanhimmalla lapsella on menossa intensiivinen oikomishoito, joka edellyttää vastaanotolla käymistä muutaman viikon välein. Usein vastaanottoajat ovat päivällä, mutta uudesta Keravanjoen koulusta lapsi osaa itse kävellä kilometrin matkan hammashoitolaan ja takaisin. Tämä on Satulle tärkeä asia, koska työpäivien aikana on hoidettava myös nuorimman lapsen neuvolakäynnit sekä keskimmäisen lapsen puheterapiakäynnit.

Satulla on itsellään hiljattain todettu diabetes, jonka takia käyntejä diabeteshoitajan luona terveyskeskuksessa tarvitaan melko tiheästi. Sairauden puhkeamisen yhteydessä Satu sai kotiin lapsiperheiden kotiapua, josta on ollut suuri apu uudessa elämäntilanteessa. Satun nuorimmalla lapsella on usein toistuvia korvatulehduksia, joiden takia terveyskeskuksen päivystys on tullut erityisen tutuksi. Viikoittain Satu on kiitollinen toimivista ja lähellä sijaitsevista julkisista palveluista, joiden avulla hänen on mahdollista saada hoidettua perheen välttämättömät terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät palvelut.

Eräänä päivänä istuessaan odotustilassa odottamassa keskimmäisen lapsensa puheterapian päättymistä Satu laskeskeli, kuinka paljon aikaa hänellä olisi edellisessä asuinpaikassaan kulunut säännölliseen asiointiin, jos terveyspalvelut olisivat sijainneet kauempana kuin nyt. Satu huomasi olevansa huolestunut siitä, miten vuonna 2023 toimintansa aloittava Vantaa-Kerava-hyvinvointialue tulee muuttamaan palveluverkostoa. Säilyykö Keravalla terveyskeskus ja palvelukeskus vai pitääkö hänen varautua asioimaan kolmen lapsensa kanssa kauempana? Miten yksittäinen kuntalainen voi vaikuttaa välttämättömien lähipalveluiden säilyttämiseen Keravalla?

Sinä voit vaikuttaa äänestämällä siihen, että lähipalvelut säilyvät.

SDP:n keravalaiset aluevaaliehdokkaat

Leena Harjula-Jalonen #84

Ville Hoikkala #90

Anne Karjalainen #99

Nina Korventaival #103

Jari Laukia #114

Heli Nykänen #124

Eija Ruusu #131

Meea Räisänen #132

Niina Saarinen #135

Kim Savolainen #139

Sini Syrjäläinen #144

Päivi Wilen #156

Jari Sainio: Aluevaaleissa päätetään perusterveydenhuollon sekä pelastustoimen palveluiden järjestämisestä – Sinä päätät!

Aluevaaleissa valitaan päättäjät organisoimaan sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelut. Erinomaista uudistuksessa on se, että järjestämisvastuu siirtyy nyt kuntia suuremmille yksiköille. Hyvään perusterveydenhuoltoon kuuluu erottamattomasti palvelujen saatavuus sekä saavutettavuus. Palvelut on järjestettävä niin, että jokainen saa apua oikea-aikaisesti silloin, kun avun tarve on. Me kaikki tiedämme, että mielenterveysongelmat ovat jo pitkään olleet kasvussa erityisesti nuorten aikuisten keskuudessa. Tämä on ollut keskustelussa jo vuosien ajan, mutta miksi asiaan ei ole tartuttu sen vaatimalla vakavuudella? Pelkkä keskustelu ei tuota tuloksia. Nykyistä selvästi nopeampi hoitoon pääseminen on erityisesti mielenterveysasioissa tärkeää, jotta pystytään lisäämään hyvinvointia ja työkykyä.

SDP:n aluevaaliohjelmassa tavoitellaan 7 pvän hoitolupausta kiireettömään hoitoon ja tähän tulee pyrkiä. Tavoite on haastava, koska sote- resurssit tulevat olemaan jatkossakin rajalliset. Henkilöstövaje on koko sote-alalla kasvava ongelma ja on pohdittava uusia rakenteita ja palvelumuotoja.

Päästäksemme tavoitteeseen, jolla myös kavennetaan terveyseroja, on pystyttävä uudistumaan. On mm. otettava käyttöön liikkuvia terveydenhuollon yksikköjä ja irrottauduttava ajatuksesta, että kaikki hoito tulee tapahtua sote-keskuksissa. Terveyskeskustyössä olisi tärkeää lääkäri – hoitaja parityöskentely kokonaisvaltaisen hoidon turvaamiseksi sekä henkilöstön jatkuva arjessa tapahtuva koulutus tai mentorointi. Perhelääkärimallin myötä resurssit voidaan kohdentaa tehokkaasti kuitenkin niin, että samanaikaisesti turvataan toimivat konsultaatiomahdollisuudet erikoislääkäriin.

Digitaaliset palvelut lisääntyvät vauhdilla ja niitä tulee lisätä samalla muistaen, että sähköinen etäpalvelu ei voi korvata henkilökohtaista palvelua. Sähköisille palveluille on kuitenkin paikkansa esimerkiksi ennaltaehkäisevissä palveluissa, seurannoissa jne. Oikea tasapaino eri toimintatapojen kesken muotoutuu sekä asiakaskokemuksen että vaikuttavuuden pohjalta. Olennaista on, että kaiken toiminnan tule olla kohdennettua, vaikuttavaa sekä arvioitavaa, jotta hyvinvointialueen kokonaisuus toimii ja rahoituskanavat pysyvät avoinna. Tarvittaessa palvelujen tuottamisessa tulee hyödyntää yksityissektoria, mikäli hyvinvointialue ei itse pysty niitä tarjoamaan.

Palvelumuotoja kehittäessä tulee kuulla henkilöstöä, jolla on paras tuntemus työn sisällöstä sekä yhteistyöstä muiden toimijoiden kanssa. Kuulemisen lisäksi on kiinnitettävä erityistä huomiota johtamiseen, koska sitä kautta luodaan hyvinvointia. On oltavat selkeät tavoitteet, toimivaa vuorovaikutusta, vahvaa luottamusta ja arvostusta sekä työntekijöitä että palvelujen käyttäjiä kohtaan. Yhteistyöllä muutos tuodaan arkityöhön.

Heli Nykänen: Ollaksemme onnellisia meidän tulee vaalia terveyttä ja hyvinvointia

Ei ole sattumaa, että länsimainen demokratia ja filosofia syntyivät samoihin aikoihin Antiikin Kreikassa ja kukoistivat Ateenan kaupunkivaltiossa aikana, jolloin suuret filosofit Sokrates, Platon ja Aristoteles elivät. Demokraattisen valtiomuodon synnyttyä Ateenan kaupunkivaltion toreilla käytiin vilkasta poliittista väittelyä ja oppi retoriikasta eli menestyksekkäästä poliittisesta puhetaidosta kehittyi. Se, jolla oli parhaat puheenlahjat sai käännytettyä eniten kansanjoukkoja mielipiteensä taakse. Puhujat keskittyivät tyyliin sisällön sijaan. Oli samantekevää olivatko väittelyn kohteena olevat asiat tosia.

Filosofia syntyi tarpeeseen vastata tähän tyhjään retoriikkaan. Antiikin filosofian ytimessä tuli olla totuus. Platonin mielestä kaupunkivaltiota tuli johtaa retoriikan sijaan järjellä ja viisaudella. Sokrates, joka villitsi nuoria ja ärsytti vaikeilla kysymyksillään kansalaisia, kulki kuin paarma Ateenan katuja väitellen, ei julistaen retorisia korulauseita. Aristoteles tutki retoriikkaa ja haluisi sen nimenomaan palvelevan totuuden etsintää, ei toimivan tyylillisenä keinona, jolla vaikutetaan ihmisten mielipiteisiin.

Kaikkien kolmen filosofin ajatuksilla oli myös muunlaista yhteiskunnallista rajapintaa. Yhteistä filosofeille oli se, että he turvautuivat järkeen ja suhtautuivat viisauteen rakastajan intohimolla. Siitä on syntynyt myös sana filosofia. Filosofiasta syntyi paitsi tieto, myös oikea toiminta, eettisyys. Kaikki kolme filosofia pohtivat sitä, millainen on hyvä elämä ja miten toimia eettisesti oikein. Platon pohti, millainen valtio mahdollistaisi hyvän elämän.

Hyvää elämää etsimässä ovat myös nykypäivän filosofit ja poliitikot. Hyvän elämän keskiöön on tuotu onnellisuus. Kaikki etsivät onnellisuutta, kukin miltäkin taholta. Onnellinen ihminen on hyvinvoiva ja onnellista ihmistä ajaa tunne elämän tarkoituksesta. Puhutaan kukoistuksesta. Onnellisuus ei ole kuitenkaan vain omaa kukoistustamme, vaan onnelliseksi meidät tekee se, että myös lähimmäisemme, lapsemme, vanhempamme, ystävämme ja koko yhteisömme on onnellinen, terve ja hyvinvoiva. Kyse on sekä viisaudesta että eettisyydestä; siitä valinnasta kuljetaanko vain oman onnen tietä vai edistäen yhteistä hyvää.

Tulevissa aluevaaleissa punnitaan arvomme. Kyselytutkimusten mukaan ihmisille terveys on yksi tärkeimmistä arvoista. Myös yhteiskunnan kannalta väestön terveys ja hyvinvointi ovat vaalimisen arvoisia. Valitaan viisaasti ja tuetaan laadukkaita julkisia terveys- ja sosiaalipalveluja, jotka parantavat yhteistä hyvinvointia ja kaikkien elämänlaatua. Nyt käsillä olevat hyvinvointivaalit ovat sinun mahdollisuutesi vaikuttaa siihen, että kaikki voivat hyvin. Pyrkimys kaikkien hyvinvointiin on ylevä tavoite, mutta ei mahdoton. Hyvinvointi on arvokkainta mitä meillä on.

Heli Nykänen

Filosofian opettaja

Aluevaaliehdokas Vantaa-Kerava hyvinvointivaltuustoon (sd.)

Soile Eriksson: Lasten ja nuorten hyvinvoinnin haasteet näkyvät kouluissa

Joskus kuulee sanottavan, että opettajan työssä saa toimia poliisina, äitinä, sairaanhoitajana ja sosiaalityöntekijänä. Tuo litania kuvaa hyvin sitä, minkälaisia tilanteita kouluissa kohdataan. Koulupäivä on täyttä elämää iloine ja suruineen, ja se opettajan työstä tekeekin mielenkiintoisen ja antoisan. Joskus kuitenkin tuo litania kumpuaa myös siitä, että opettajalle tulee tunne, että joutuu yksin hoitamaan lapsen tai nuoren asioita. Muistan itsekin olleeni tilanteissa, joissa oppilaan asioissa yhteistyöverkosto on nostanut kädet pystyyn ja vetäytynyt taka-alalle. Syynä on voinut olla resurssien puute, se ettei oppilas jonkun näkemyksen mukaan hyödy enää yhteistyötahon palveluista tai joskus sitoutumisen puute. Koulu saattaa olla ainoa toimija, joka jatkaa oppilaan tukemista, vaikka muut ympäriltä katoaisivatkin. 

Tukiverkoston hajoaminen ei kuitenkaan poista niitä tuen tarpeita, joiden vuoksi verkosto on alun perin koottu, ellei oppilaan tilanne ole oleellisesti muuttunut. Meillä on kouluissa runsaasti oppilaita, jotka oireilevat käytöksellään joko koulussa tai sen ulkopuolella tapahtuvia asioita. Oppilaiden ja perheiden kuormittuminen ja hyvinvoinnin muutokset heijastuvat suoraan kouluarkeen. Väitän, että opettajat näkevät ensimmäisten joukossa, miten lapset ja nuoret yhteiskunnassamme voivat. 

Kouluissa oppilaiden hyvinvointia on tukemassa opettajien ohella opiskeluhuoltohenkilöstö.  Ainakin teoriassa. Valitettavan usein opiskeluhuoltohenkilöstöä puuttuu koululta. Tai vaikka kaikki ammattiryhmät olisivatkin edustettuina, ei ennaltaehkäisevää työtä ja arkeen jalkautumista välttämättä ehditä tehdä tarpeeksi.  

Aina ei myöskään riitä se, mitä kouluissa tehdään, vaan oppilas saattaa tarvita tukea koulun ulkopuolelta kuten aluksi kuvasinkin. Tällöin on arvossaan se, että opiskeluhuollon kautta saadaan oppilas ja perhe ohjattua oikeanlaisen palvelun piiriin. Eri asia onkin sitten se, miten polku sen jälkeen jatkuu. Niin lastensuojelussa, erikoissairaanhoidossa kuin mielenterveyspalveluissakin varsinaisten palveluiden alkamista voi joutua tilanteesta riippuen odottamaan pitkiä aikoja.  

Meillä ei yhteiskuntana ole varaa siihen, että palveluiden toteutumista odotellaan, kun meidän pitäisi olla jo askeleen edellä ja tehdä kaikkemme, jotta korjaavilta toimenpiteiltä vältyttäisiin. 

Opetusalan ammattilaisena ja äitinä minulle on tärkeää, että lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin panostetaan, tukea tarjotaan ennaltaehkäisevästi ja palvelupolut toimivat sujuvasti.

Soilen Erikssonin kirjoituksia löydät lisää blogista.

Leena Harjula-Jalonen: Aloite lapsen oikeuksista

Keravalainen Leena Harjula-Jalonen teki kuntalaisaloitteen lasten oikeuksiin liittyen ja se on julkaistu kuntalaisaloitepalvelussa.

”Tein aloitteen siksi, koska Keravalla ovat suuret lasten huostaanottojen määrä. Lisäksi lasten oikeuksia poljetaan korottamalla harrastuspaikkojen salimaksuja.

Lapsen etu on saada opetusta oman oppimisedellytysten mukaisesti. Keravan koululuokissa on erilaisia oppijoita, joita tulee tukea ja opastaa erityisissä oppimisympäristöissä. Surullista on, että Keravalla kouluikäiset tuntevat olevansa yksin, sillä joka 8. lapsi on ilman yhtään kaveria. Eikä koulukiusaamista ole saatu kitkettyä pois. Keravan kaupunkia rakennetaan tavalla, joka ei tue lasten luontaista liikuntaa, joten pitkällä aikavälillä se vaikuttaa kansanterveyteen alentavasti.

Rakkaudesta lapsiin:

Leena Harjula-Jalonen

keravalainen filosofian maisteri ja aluevaaliehdokas nro 84 Keravalta

Aloitteen voit allekirjoittaa osoitteessa https://www.kuntalaisaloite.fi/fi/aloite/24528

Sirkka-Liisa Kähärä: Hyvinvointialueita tarvitaan

Sain puhelun eräältä rouvalta, joka asuu Ruukkukujan palvelutalossa Vantaalla. Rouva kertoi, että liikkuminen ei enää omatoimisesti onnistu, mutta pää pelaa ja juttua riittää sekä onneksi puhelin toimii. Sainkin heti kipakan kysymyksen vastattavaksi: Miksi hänen asumismuotoaan kutsutaan palvelutaloksi, koska ei siellä oikein palvelua saa. Hoitajat vaihtuvat tiheään tahtiin, lähes päivittäin. Kielen kanssa aina jotenkin pärjää, mutta hoitajien ammattitaito vaihtelee todella paljon. Osa työntekijöistä suhtautuu palvelutalon asukkaisiin kuin läheisiin ja osa ikäväksi osaksi työvuoroa. Ruoka on aivan luokatonta, ei maistu, ei tuoksu eikä näytä miltään. Kyseistä soittajaa hoitajapula ja hoitajien suuri vaihtuvuus ärsyttivät kuitenkin eniten.

Toinen suoraan annettu palaute oli myös hyvin tuttua. Ystäväni läheinen oli päässyt erikoissairaanhoitoon toimenpiteeseen. Pian läheistä oltiin kotiuttamassa tyhjään kotiin, vaikka useampaan kertaan oli jo sovittu erikoissairaanhoidon kanssa päivästä ja kellonajasta. Samalla asiasta oli sovittu myös kotihoidon kanssa, että ovat vastaanottamassa, kun läheinen tulee kotiin. Asiasta siis joka puolella sovittiin, varmasti myös johonkin kirjattiin ja kuitenkaan mikään ei onnistunut. Kotiutus tapahtui liian aikaisin, vastaanottajaa ei ollut, onneksi naapuri saatiin hälytettyä hätiin.

Vantaan sote-palvelut eivät toimi niin kuin pitäisi
Näitä kokemuksia on liian paljon. Kaikki ei riipu ainoastaan työvoiman puutteesta vaan myös siitä, miten työnkulut toimivat. Miten esimerkiksi tiedotuksen aukkoja ja puutteita pystytään korjaamaan, miten potilassiirtojen lähtö- ja tulotilanteet voidaan varmistaa? Oheiset esimerkit osoittavat, että hyvinvointialueita tarvitaan, jotta asukkaat saisivat riittäviä ja laadukkaampia palveluja ammattitaitoiselta henkilökunnalta oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa. Siksi on tärkeää, että Vantaa-Kerava hyvinvointialueella tulevat aluevaltuutetut ja virkamiehet keskittyvät näihin asioihin täysipainoisesti.

Minä olen aluevaaleissa ehdokkaana siksi, että haluan parantaa sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuutta, että jokaisella olisi oikeus hoitoon ja hoivaan, silloin kun se on tarpeen. Toiseksi haluan vahvistaa sosiaali- ja terveyspalvelujen laatua, jotta tehdään oikeat toimenpiteet, oikeaan aikaan. Kolmanneksi haluan parantaa palveluketjujen toimivuutta eli asiakas- ja potilassiirrot tapahtuvat sovitusti ja oikea-aikaisesti oikeisiin paikkoihin. Neljänneksi haluan edistää moniammatillista yhteistyötä, eri ammattiryhmien, erikois- ja perustason yksiköiden välillä, nykyistä laajemmaksi ja sujuvammaksi. Toimivat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut myös säästävät kustannuksia.

Vantaa-Kerava hyvinvointialueella tehdään isoja päätöksiä
Tammikuussa 2023 valittavat aluevaltuutetut linjaavat ensi keväänä, mm. miten hyvinvointialueella palveluja tuotetaan, miten saadaan riittävästi ammattitaitoista henkilöstöä, miten tieto kulkee parhaiten eri tasojen välillä ja miten eri yksiköiden toiminta saadaan sujuvaksi. Aluevaltuustossa tarvitaan sinnikkyyttä, asiantuntemusta ja päätöksenteon tuntemusta, sillä helppoja ratkaisuja aluevaltuustoissa ei ole tulossa. Vantaa-Kerava hyvinvointialueen on tarkoitus järjestää tälle alueelle palvelut, jotka ovat asukkaiden saavutettavissa.

Valitettavasti osa ehdokkaista, jotka ovat aina vastustaneet sote-uudistusta ja hyvinvointialueiden muodostamista, luovat uhkakuvia sosiaali- ja terveyspalvelujen tulevaisuudesta. Väitetään, täysin perusteettomasti, että sosiaali- ja terveysasemia lakkautetaan tai että neuvolapalvelut häviävät muista kuin isoimmista keskuksista. Minkäänlaista todellisuuspohjaa näille väitteille ei kuitenkaan ole.

Helppoja ratkaisuja minulla ei ollut antaa Ruukkukujan rouvalle tai ystävälleni. Kirjallinen valitus asiasta omalla nimellä sekä hoitaviin yksiköihin että apulaiskaupunginjohtajalle on vähintä, mitä kannattaa tehdä. Julkisuuteen asioiden vieminen on myös joskus välttämätöntä, niin ikävältä kuin se tuntuukin, niiden työntekijöiden kohdalta, jotka toimivat vastuullisesti ja ammattitaitoisesti.

Haasteellisia aikoja on edessä aluevaaleissa valituille päättäjille. Minä en ole haasteita pelännyt koskaan. Uskon, että 20 vuoden kokemus hoitotyöstä ja sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisten palvelujen kehittämisestä sekä kokemukseni kaupunginvaltuutettuna ja eri luottamustehtävissä on eduksi kyseisessä aluevaltuutetun tehtävässä. Päätöksen asiassa teet sinä – äänestäjä.

Sirkka-Liisa Kähärä / Vantaa

Lue lisää Sikun ajatuksia osoitteessa https://sirkkaliisakahara.fi/

Jari Laukia: Lapset ja nuoret eivät saa unohtua

Vuosien 2022 ja 2023 aikana Suomessa toteutetaan historiallinen hallinnollinen uudistus.

Maahan perustetaan 21 hyvinvointialuetta, joiden keskeinen tehtävä on tuottaa alueen asukkaille hyvät ja tehokkaat sosiaali- ja terveyspalvelut sekä vastata alueen pelastustoimesta.

Hyvinvointialueen toiminnasta päättävät 23. tammikuuta 2022 valittavat aluevaltuustot. Hyvinvointialueet aloittavat toimintansa vuoden 2023 alusta alkaen.

Hyvinvointialueen toiminta koskettaa kaikkia alueen asukkaita, myös lapsia ja nuoria. Monet lasten ja nuorten sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät kunnilta hyvinvointialueille.

Esimerkiksi kouluterveydenhoito, koulupsykologit ja kuraattorit siirtyvät hyvinvointialueelle. Koulut puolestaan kuuluvat jatkossakin kunnan koulutoimen vastuulle.

Myös perhepalvelut, mielenterveys- ja päihdepalvelut sekä vammaispalelut siirtyvät hyvinvointialueen hoidettavaksi.

On olennaisen tärkeää, että nämä palvelut jatkossakin järjestetään lähellä nuoria kuntien koulutaitoksen, kuntien muiden viranhaltijoiden ja hyvinvointialueen yhteistyössä. On kyse lasten ja nuorten tulevaisuudesta.

Hallinnollinen uudistus sattuu pandemian vuoksi hankalaan aikaan. Pandemia näyttäsi lisäävät sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä erityisen tuen tarvetta lasten, nuorten ja perheiden piirissä.

Kahden itsenäisen toimijan, hyvinvointialue ja kunta yhteistyö lasten ja nuorten palveluiden suunnittelussa ja toteutuksessa on tärkeää.

Tämä vaatii uudenlaisia hallinnollisia raja-aitoja ylittäviä toimintamalleja, toiminnan organisointia ja ennakkoluulotonta johtamista sekä kunnissa että muodostuvissa hyvinvointialueissa.

Uudenlaisiin toimintamalleihin kannattaa mahdollisuuksien mukaan valmistautua hyvissä ajoin etukäteen, jotta palvelut pystytään laadukkaasti ja hyvin toteuttamaan heti vuoden 2023 alusta alkaen.

Jari Laukia

FT, aluevaaliehdokas (sd.)

Kerava

Ehdokaslista on täysi – viimeiset ehdokkaat asetettu

SDP:n ehdokaslista aluevaaleihin on saanut viimeiset ehdokastäydennykset, kun Uudenmaan Sosialidemokraattien piirihallitus kokoontui tiistaina 7.12.2021 ja täydensi Vantaa-Kerava-alueen ehdokaslistaa viidellä ehdokkaalla.

Ehdokaslistamme on kattava, monipuolinen ja täynnä osaamista elämän eri osa-alueilta. Kaikki 86 ehdokastamme ovat valmiina kampanjoimaan turvallisen elämän ja paremman palvelun puolesta.

Koko ehdokaslistamme löydät täältä.

Soile Eriksson: Opiskeluhuoltohenkilöstöä tarvitaan

Vantaan Sanomissa 17.11.2021 uutisoitiin kaupungin harkitsevan toisen nuortenkeskus Nupin perustamista Vantaalle. Nuppi tarjoaa nuorille palveluita ilman lähetettä mm. mielenterveys- ja päihdeasioissa. Toisen Nupin perustaminen on kannatettava ajatus. Nupin kaltaisiin matalan kynnyksen palveluihin tule panostaa, jotta apua tarvitsevat nuoret saavat tukea mahdollisimman nopeasti ja helposti ennen kuin ongelmat kasvavat entistä suuremmiksi.

Matalan kynnyksen palveluiden lisäksi tulisi kiinnittää huomiota ennalta ehkäiseviin toimiin, joilla voitaisiin ehkäistä nuorten mielenterveys-, päihde- ja muiden ongelmien syntymistä ja sen myötä välttää yhteiskunnasta syrjäytymistä.

Koulutuksen on todettu olevan merkittävä tekijä syrjäytymisen ehkäisemisessä.  On tärkeää, että saamme pidettyä kaikki lapset ja nuoret kiinni koulunkäynnissä. Hyvinvoiva kouluyhteisö sekä terveellinen ja turvallinen opiskeluympäristö ovat koulussa lasten ja nuorten hyvinvoinnin edellytyksiä. Näistä huolehtiminen on koko kouluyhteisön yhteinen tehtävä. Opettajien ja rehtorin rinnalla opiskeluhuoltohenkilöstön (terveydenhoitaja, lääkäri, kuraattori, psykologi) osallisuus on keskeistä. He omalta osaltaan suunnittelevat ja toteuttavat lasten ja nuorten hyvinvointia edistäviä toimia sekä ovat tärkeä linkki korjaavien toimenpiteiden käynnistämisessä ja toteuttamisessa.

Valitettavan usein kouluarjessa törmätään siihen, että opiskeluhuollon henkilöstöä ei ole riittävästi tai ollenkaan saatavilla. Tämä väistämättä vaikuttaa siihen, mitä palveluja voidaan tarjota ja miten. Aikaa ja ihmisiä ei aina riitä edes korjaavien toimenpiteiden tarjoamiseen riittävän nopeasti saati, että he voisivat osallistua ennaltaehkäisevien toimien toteuttamiseen. Nykyresursseilla palvelua odottavien oppilaiden ja opiskelijoiden jonon purkaminen tulee kalliiksi, kun samalla on tingittävä ennaltaehkäisevään toimintaan osallistumisesta. Näin saamme vain lisää lapsia ja nuoria opiskeluhuollon jonoon.

Päästäksemme siihen, että kouluissa voidaan aidosti toteuttaa ennaltaehkäiseviä toimia moniammatillisesti ja siten ehkäistä lasten ja nuorten ongelmien syntymistä, on avoimiin vakansseihin löydettävä työntekijät, mutta myös samalla opiskeluhuollon resurssia lisättävä.  Jotta on mahdollista saada palkattua ja sitoutettua osaavat henkilöt, on henkilöstön työoloista ja -hyvinvoinnista huolehdittava määrätietoisesti. Työn raamit on oltava sellaiset, että työtä on mahdollista tehdä laadukkaasti, ammattietiikan mukaisesti ja toimintamalleja kehittäen.

Soile Eriksson

Ohjaava opettaja, KM

Leena Harjula-Jalonen: Aloite turvallisuuden edistämiseksi

Keravan tarkastuslautakunnan jäsen Leena Harjula-Jalonen on tehnyt Kerava turvalliseksi asua ja elää -aloitteen. Harjula-Jalonen toivoo, että Keravalle luodaan turvallisuusstrategia yhdessä kaupunkilaisten kanssa. Tämän lisäksi, vuosittain, kaupungin toimesta annettaisiin turvallisuusselonteko valtuuston käsiteltäväksi.

Aloite julkaistiin 12.5., se keräsi 142 allekirjoitusta ja on lähetetty kuntaan 13.11.2021.

Kuntalaisaloite: Kerava turvalliseksi asua ja elää

Keravan turvallisuuteen ja turvallisuuden tunteeseen on tullut huomattavaa alenemista. Keravan turvallisuus on huonontunut oleellisesti viime vuosina. Rikollisuus, ryöstöt ja pahoinpitelyt ovat lisääntyneet. Huumeet ovat osana kaupunkikuvaa. Nuorten ja lasten turvattomuus ovat lisääntyneet.

Toimenpiteinä, Keravan kaupungin on lisättävä resursseja turvallisuuden lisäämiseen ja luoda sosiaalisesti turvallinen elinympäristö, joka ehkäisee rikoksia ja ilkivaltaa.

Lisäksi, Keravan tulee huomioida ympäristön rakentamisessa turvallisuutta tukevia ratkaisuja.