Kategoria: Ajankohtaista

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella on tehty historiaa: Suomen ensimmäinen ja ainoa lähidemokratia- ja osallisuuslautakunta aloitti työnsä 10.5.2022. Oli ilo huomata, että lautakuntamme muodostuu ihmisistä, joille osallisuus on merkityksellistä ja joilla on aito halu saada asukkaiden, asiakkaiden, järjestöjen, henkilöstön ja vaikuttamistoimielinten ääni kuuluviin. Lautakunnan tehtäväkenttä on tärkeä, koska osallisuuden avulla edistetään hyvinvointia ja terveyttä. Osallisuus vähentää eriarvoisuutta ja ehkäisee syrjäytymistä. Lähidemokratia eli mahdollisuus vaikuttaa omaan elinympäristöön vahvistaa puolestaan osallisuutta.

Lähidemokratia- ja osallisuuslautakunta vastaa osallisuussuunnitelman valmistelusta. Saimme kokouksessa katsauksen valmisteluun, joka on ollut käynnissä viime syksystä asti. Paljon hyvää työtä on jo tehty osallistaen monipuolisesti eri tahoja. Paljon on vielä tehtävää. Olennaista on kuitenkin se, että osallisuussuunnitelma ei jää valmistuttuaan pölyttymään arkistoon, vaan että siitä tulee aidosti arjessa toteutuva asiakirja. On tärkeää, että hyvinvointialueen palveluissa sitoudutaan noudattamaan suunnitelman periaatteita ja että toimintaa kehitetään asukkaiden tarpeista käsin.

Lähidemokratian ja osallisuuden kehittämisessä tuskin koskaan saavutetaan sellaista tilaa, että kaikki on valmista. Eikä minusta pidäkään saavuttaa, vaan kehitystyötä tulee jatkaa kokemusten ja palautteiden pohjalta. Osallisuuden muotojen tulee kehittyä muuttuvassa maailmassa.

Lautakuntamme puheenjohtaja Kimmo Kiljunen korosti yhteistyön merkitystä puoluerajojen yli. Siihen on helppo yhtyä. Lisäksi lautakunnan tulee olla avoin yhteistyöhön kaikkien niiden tahojen kanssa, joille ja joiden kanssa työtä tehdään. Osallisuus ja sitä edistävät toimintamallit eivät synny siitä, että me lautakunnan jäsenet ideoimme keskenämme tai yhdessä virkamiesten kanssa. Se on vain yksi siivu isosta kokonaisuudesta. Tarvitsemme asukkaita, henkilöstöä, järjestöjä ja muita yhteistyökumppaneita mielipiteen ilmaisun lisäksi osallistumaan osallisuuden mahdollistavien toimintamallien kehittämiseen. 

Meillä jokaisella hyvinvointialueen asukkaalla ja toimijalla on omat toiveemme siitä, mihin asioihin haluamme päästä osallisiksi ja mikä on kellekin sopiva tapa. Toiselle riittää, että saa tietoa hyvinvointialueen palveluista ja ajankohtaisista asioista, kun taas toinen saattaa haluta päästä suunnittelemaan ja osallistumaan päätöksentekoon, ja joku kolmas puolestaan haluaa itse järjestää toimintaa. Tämä kaikki pitää mahdollistaa.

Sote-uudistuksen tärkeimpiä tavoitteita on integraatio. Integraatio perustason terveys- ja sosiaalipalvelujen sekä erikoissairaanhoidon kanssa. Samalla tavoitteena on painopisteen siirtäminen erikoistasolta perustason terveys- ja sosiaalipalveluihin. Molempien edellä mainittujen toteutuminen edellyttää kiinteää yhteistyötä HUS-yhtymän kanssa, ja tämän vuoksi perussopimus HUSin ja Uudenmaan hyvinvointialueiden sekä Helsingin kanssa on tärkeä perusta uudelle HUS-yhtymälle.

Pari sanaa HUSista… HUS on maailman tuhansien sairaaloiden joukossa sijalla 21. talouden, toiminnan tehokkuuden ja laadun osalta; siis huipulla. HUS-​yhtymällä on erikoissairaanhoidon palvelujen lisäksi velvollisuus ylläpitää yliopistollista sairaalaa; tutkimus-​,​ koulutus-​ ja kehittämistoimintaa, lisäksi​ HUS:lla on valtakunnallinen erityisvastuu vaikeimmin sairaiden potilaiden hoidosta. Olen kuullut paljon kritiikkiä siitä, että HUS ylittää budjettinsa ja tulee kalliiksi kunnille. Tätä arviointia tehtäessä tulee pohtia, onko kuntien taholta tapahtunut alibudjetointia ja onko kuntien oma perusterveydenhuolto kunnossa. Samalla tulee pohtia, mistä lähetteet erikoissairaanhoitoon tulevat; nehän tulevat terveyskeskuksista, työterveyshuollosta ja yksityislääkäreiltä; jokaisesta noin kolmasosa. Näin siis nyt kunta-aikana, mutta nyt rakennetaan uutta sotea, uutta HUSia.

Esitetyssä perussopimuksessa esitetään ylimmäksi päätöksentekotasoksi yhtymäkokousta. Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä on pohtinut eri vaihtoehtoja ja päätynyt hyväksymään esitetyn mallin.

Hyvinvointialueella on ensisijainen sosiaali-​ ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisvastuu ja velvollisuus kanavoida valtiolta tuleva rahoitus perustason palveluihin ja HUS-​yhtymän tuottamiin palveluihin. Yhtymäkokousmallissa aiemmin HUS-valtuustolla ollut valta siirtyy hyvinvointialueille ja niiden edustajille
yhtymäkokouksessa. Siksi meillä hyvinvointialueen päättäjillä on suuri vastuu käsitellä ja linjata etukäteen yhtymäkokouksessa päätettävät asiat. Sosialidemokraatit edellyttävät, että yhtymäkokouspäätöksien valmisteluun luodaan oma ennakkovalmistelua koskeva menettely hyvinvointialueellemme. Prosessiin on varattava riittävästi aikaa. Valtuustoryhmille on annettava mahdollisuus ottaa ennakkoon kantaa yhtymäkokousta koskeviin ehdotuksiin. Yhtymäkokousedustaja on kokouksessa sidottu noudattamaan saamiaan ohjeita. Yhtymäkokousmalli purkaa omalta osaltaan myös päätöksenteon kerroksia.

Sosialidemokraattisen ryhmän mielestä omistajaohjauksessa tulee pyrkiä kumppanuuteen, jossa toiminnan ja taloudenohjauksessa pyritään sopimaan yhdessä sellaisista toimenpiteistä, jotka ohjaavat koko järjestelmää nykyistä tehokkaammaksi ja toimivammaksi niin perustasolla kuin erityistasolla. HUSin toiminnan rahoitus tulee perustua realistiseen talousarvioon. Talousarvion ylitys ei saa kuitenkaan merkitä lääketieteellisesti tarpeelliseksi arvioidun hoidon siirtämistä tai hoidon priorisointia. Tavoitteena tulee olla asiakaslähtöinen sotepalvelujen integraatio, jossa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon asiakaslähtöiset yhteiset hoitopolut on käytössä, osa erikoissairaanhoidon palveluja jalkautuu tulevaisuuden sotekeskuksiin perustasoa vahvistamaan ja samalla myös ennaltaehkäisevää toimintaa vahvistetaan.

Arvoisa puheenjohtaja, ministeri Aki Linden, aluevaltuutetut, virkahenkilöt ja muut kuulijat.

Tänään on historiallinen päivä, tänään käynnistämme Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen valtuuston kokouksen myötä hyvinvointialueemme toiminnan. Tämä muutos on mahdollisuus, se on mahdollisuus parantaa hyvinvointialueemme asukkaiden sosiaali- ja terveyspalveluja sekä pelastuspalveluja. Muutos ei kuitenkaan tapahdu itsestään, vaan se vaatii työtä meiltä valtuutetuilta sekä muutosjohtajilta ja asiantuntijoilta yhdessä muutosta tehden.

Historiallinen muutos ei tapahdu helpossa ympäristössä. Viimeisen kahden vuoden ajan koronapandemia on haastanut niin meitä kuntalaisia kuin sosiaali- ja terveyspalveluja yleensä, mutta erityisesti sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilökuntaa. Koronapandemia on vaatinut veronsa ns. normaaleista palveluista, mikä on merkinnyt hoito- ja hoivavelkaa, jonoja sekä henkisen pahoinvoinnin lisääntymistä. Koronapandemiasta toipuminen tulee vaatimaan lähi- ja pitkäntähtäimen erityistoimia. Historiallista muutosta varjostaa myös sota Euroopassa; Ukrainan kansan hätä Venäjän hirveän hyökkäyksen alla. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella tulee olla valmius omalta osaltaan Ukrainasta sotaa pakenevien humanitaariseen tukeen ja apuun sekä pakolaisten vastaanottamiseen. Samalla hyvinvointialueen tulee turvata asukkaidensa turvallisuus muuttuneessa turvallisuustilanteessa. Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä on omalta osaltaan valmis rakentamaan Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen palveluja siten, että asukkaat koko hyvinvointialueella pääsevät tarvitsemiensa palvelujen piiriin oikea-aikaisesti, jonottamatta ja yhden luukun periaatteella. Tavoitteenamme on painopisteen saaminen ennaltaehkäiseviin palveluihin sekä perustason sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatio erikoissairaanhoidon kanssa, mikä merkitsee yhdessä sovittavia asiakaslähtöisiä sujuvia hoitopolkuja. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen yhdessä Vantaan ja Keravan kaupunkien kanssa tulee mielestämme olla sujuvaa ja kuntalaisten kokonaisvaltaista hyvinvointia tukevaa. Sosialidemokraattien tavoitteena on rakentaa hyvinvointialueestamme houkutteleva työpaikka, mikä on iso haaste vallitsevassa työvoiman kilpailutilanteessa.

Ja kaiken tämän edellä mainitun olemme valmiita tekemään hyvässä yhteistyössä valtuuston eri poliittisten ryhmien kesken.

Vantaa-Kerava hyvinvointialueen aluevaltuuston sosialidemokraattinen valtuustoryhmä piti järjestäytymiskokouksensa lauantaina 29.1.2022. Aluevaltuustoryhmän puheenjohtajaksi valittiin Pirkko Letto Vantaalta. Letto on Vantaan sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja ja ollut tiiviisti mukana uuden hyvinvointialueen valmistelutyössä poliittisessa seurantaryhmässä.

– Kiitän luottamuksesta ja lähden työhön innokkaana. Puheenjohtajiston ensimmäinen tehtävä on neuvotella muiden poliittisten ryhmien kanssa sosialidemokraattien vaalituloksen mukaisesti jäsenet aluehallitukseen ja lautakuntiin sekä muihin luottamustehtäviin. Tämän jälkeen alkaa valtuutettujen ja muiden valittujen luottamushenkilöiden aktiivinen vaikutustyö, jonka tavoitteena on Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalvelujen ja pelastuspalvelujen kehittäminen alueen asukkaiden hyvinvoinnin ja turvallisuuden hyväksi, Letto summaa.

Valtuustoryhmän varapuheenjohtajiksi valittiin Anne Karjalainen Keravalta ja Jari Sainio Vantaalta. SDP:llä on Vantaan ja Keravan aluevaltuustossa 17 valtuutettua.

Luottamushenkilöpaikkaneuvottelut aluevaltuuston alaisten tulevien toimielinten osalta alkavat puolueiden välillä ensi viikolla. SDP:tä neuvotteluissa edustavat  valtuustoryhmän puheenjohtajisto ja Uudenmaan Sosialidemokraattien toiminnanjohtaja Jouni Gustafsson.

SDP sai historian ensimmäisissä aluevaaleissa Vantaa-Kerava -alueella 17 valtuutettua. Uusi valtuustoryhmä järjestäytyy jo ensi lauantaina ja hyvinvointialueen valtuusto aloittaa työnsä maaliskuun alussa.  

Vantaa-Kerava -alueen ääniharava Sirkka-Liisa Kähärä kertoo, että SDP:n ryhmä lähtee pää pystyssä uuteen valtuustotyöhön.  

• Positiivista on, että nostimme Vantaalla SDP:n kannatusta lähes prosenttiyksikön verran kuntavaaleista. On myös hienoa, että SDP:n riveistä nousi aluevaltuustoon uusia kyvykkäitä toimijoita, jotka eivät ole ennen olleet ehdolla vaaleissa. Se tuo uutta virtaa toimintaan, Sirkka-Liisa Kähärä kommentoi. 

Keravan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja ja aluevaltuustoon Keravalta valittu Anne Karjalainen linjaa, että demareilla on paljon puolustettavaa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisessä. 

• Paljon on työtä edessä. Lähdemme tekemään sitä, mitä vaaleissa lupasimme – rakentamaan alueen asukkaille turvallista elämää ja parempia palveluita. Parhaiten tämä tapahtuu hyvällä yhteistyöllä kaupunkien ja valtuutettujen välillä.   

Vantaan Sosialidemokraattisen Kunnallisjärjestön puheenjohtaja Visa Tammi kantaa huolta äänestysaktiivisuudesta. 

• Meillä oli äänestysalueita, joissa alle joka neljäs äänioikeutettu kävi äänestämässä. Tämä on kaikkien puolueiden ongelma ja samalla myös haaste kaupungin toimijoille. Asiaa ei nyt saa lakaista maton alle, vaan sen eteen pitää tehdä hartiavoimin töitä, Visa Tammi painottaa. 

Lisätietoja, 

Sirkka-Liisa Kähärä, 050 521 7189 

Anne Karjalainen, 050 539 0744

Visa Tammi, 040 579 6309

Nyt tammikuussa käytävissä aluevaaleissa valitaan päättäjät hyvinvointialueelle. He ratkaisevat miten sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään Vantaan ja Keravan asukkaille, mitkä niistä ovat lähipalveluja, mitkä etäämmällä ja mitä ne asiakkaalle maksavat.

Aluevaalien varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina 23.1.2022, äänestyspaikat ovat avoinna klo 9–20.

Olet saanut kirjeen kotiisi äänioikeudesta, siitä selviää sunnuntainen äänestyspaikkasi. Voit myös etsiä vaalipäivän äänestyspaikkaasi äänestyspaikkapalvelusta, joka löytyy osoitteesta https://aanestyspaikat.fi/.
Ota mukaasi henkilöllisyystodistus, joka voi olla poliisin myöntämä henkilökortti, passi, ajokortti tai vastaava kuvallinen asiakirja.

Sinun tuellasi me sosialidemokraatit huolehdimme, että Vantaa-Kerava-hyvinvointialueen sote-palvelut tuotetaan oikeudenmukaisesti ja yhdenvertaisesti. Sinun oikeutesi hyvään ja turvalliseen elämään on tärkein arvomme. Sinä päätät – käytä ääntäsi!

Ratikkasuunnittelulla ei ole mitään tekemistä aluevaalien kanssa. Mainostuksessakin pitäisi ymmärtää pysyä tosiasioissa.

Näissä vaaleissa kyse on kansalaisille kaikkein tärkeimpien sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluiden siirtymisestä hyvinvointialueiden järjestettäväksi 2023. On äänestäjien harhaan johtamista ja suorastaan edesvastuutonta hämärtää kansalaisten ymmärrystä aluevaalien todellisesta merkityksestä.

Hyvinvointialueita rahoitetaan valtion rahoituksella eikä ratikan mahdollinen valmistelu siihen mitenkään vaikuta. Pitää ennemmin puhua siitä kuinka suuren tehtävän edessä

tulevat aluevaltuustot ovat. Uuden organisaation luominen ei ole helppoa eikä tule valmiiksi hetkessä. Valtuustoilla on edessä mittava urakka, vaikka asioita on kunnissa jo yhteistyöllä valmisteltu. Henkilöstön siirtyminen, palkkauksen harmonisointi, tietojärjestelmien yhdenmukaistaminen. Riittävän koulutetun henkilökunnan saaminen. Sosiaali- ja terveyspalvelujen oikea- aikaisuus, hoitoon pääsy ajoissa ja ennalta ehkäisy tulevat jatkossa säästämään kustannuksia. Julkisen terveydenhuollon kehittäminen paremmin vastaamaan näihin lisääntyviin haasteisiin niin lasten, nuorten kuin vanhustenkin palvelujen osalta on ensiarvoisen tärkeää. Myös mielenterveyspalvelut kuuluvat näihin. Avuksi tarvitaan toki sekä yksityistä että kolmatta sektoria. Henkilökunnan jaksamisesta on huolehdittava. Sote- ja vanhustenkeskusten sijainti niin, että peruspalvelut säilyvät lähellä ja erikoispalveluja voidaan keskittää.

Peruskunnan kanssa yhteistyön pitää myös toimia, vaikka järjestämisvastuu ja päätöksenteko siirtyvätkin sote-asioista hyvinvointialueille. Pelastus – ja ensihoidon palvelutaso on pystyttävä turvaamaan. Nyt ei ole kyse siitä kuka tekee kaikkein parhaimmat ja hienoimmat lupaukset, vaan useimmat palvelut ovat lakisääteisiä, joten kaikkien sosiaali- ja terveyspalvelujen tason täytyy parantua. Seitsemän päivän hoitotakuun määräaika pitää saavuttaa.

Siksi onkin tärkeää valita kokeneita ja osaavia päättäjiä rakentamaan turvallinen ja toimiva hallinto tarvittavien palvelujen tuottamiseksi. Äänestäminen on tärkeää ja asukkaiden äänen pitää kuulua myös tulevaisuudessa.

Tarja Eklund

kaupunginvaltuutettu, SDP

Erään Sepon tarina

Seppo muutti Keravalle jo lapsena. Isä oli löytänyt kirvesmiehen töitä ja perhe seurasi mukana kasvavaan ja kehittyvään kaupunkiin. Sepon lapsuus oli onnellinen, koulu sujui ja kavereita oli paljon. Keravalla oli paljon virkistystoimintaa ja palveluita perheille.

Lapsuuden vaihtuessa nuoruuteen, myös Sepon elämä muuttui. Kaveripiiri vaihtui ja koulu alkoi takkuilla, liekö syynä se, että isä oli muuttanut äkkiarvaamatta pois perheen luota. Sepon elämä alkoi luisua peruskoulun jälkeen. Opinnot ammattikoulussa eivät maistuneet, sen sijaan uuden kaveripiirin houkuttelema villimpi elämä veti puoleensa. Vuodet vierivät, juhlinta jatkui ja alkoi lopulta muuttua suruksi. Kaveripiiri kutistui, työpaikat eivät pysyneet, sosiaaliset suhteet katosivat, laskut jäivät maksamatta ja elämä kurjistui. Ajan kuluessa Seppo ajautui kodittomaksi ja työttömäksi. Elämän syrjässä Seppo pysytteli kiinni viimeisillä voimillaan. Kunnes tajusi pyytää apua.

Sepon pyyntöön vastattiin. Onneksi Seppo asui Keravalla, jossa löytyy aikuissosiaalityön ohjauspiste ja asunnottomien turvaksi oli jo vuosia tehty paljon töitä. Seppo sai tukiasunnon, pääsi kuntoutukseen ja sai elämänsä jälleen raiteilleen. Kaikki oli aloitettava alusta. Seppo sai tukea, pystyi suorittamaan kesken jääneet ammattiopinnot ja valmistui puusepäksi. Töitä Seppo etsi pitkään, mutta sitten lykästi. Onneksi Keravalla tarjotut harrastusmahdollisuudet olivat tuoneet Sepolle uuden kaveripiirin, terveyskeskuksessa sai käydä juttelemassa sairaanhoitajan kanssa ja Seppo oli löytänyt lähiluonnon mielipaikakseen käsitellä menneitä.

Eräänä päivänä kävellessään Keravan metsissä ja katsellessaan taivaalle Seppo mietti, kuinka onnekas hän oli saadessaan asua kaupungissa, jossa palvelut olivat saatavilla lähellä ja kaikille. Seppo huomasi olevansa huolestunut siitä, miten vuonna 2023 toimintansa aloittava Vantaa-Kerava hyvinvointialue tulee muuttamaan palveluverkostoa. Säilyykö Keravalla aikuissosiaalityön ohjaus- ja neuvontapiste? Pääseekö jatkossa sairaanhoitajan kanssa juttelemaan Keravan terveyskeskukseen? Miten yksittäinen kuntalainen voi vaikuttaa välttämättömien lähipalveluiden säilyttämiseen Keravalla?

Sinä voit vaikuttaa äänestämällä siihen, että lähipalvelut säilyvät.

SDP:n keravalaiset aluevaaliehdokkaat

Leena Harjula-Jalonen #84

Ville Hoikkala #90

Anne Karjalainen #99

Nina Korventaival #103

Jari Laukia #114

Heli Nykänen #124

Eija Ruusu #131

Meea Räisänen #132

Niina Saarinen #135

Kim Savolainen #139

Sini Syrjäläinen #144

Päivi Wilen #156

”Kun kokoomus oli hallituksessa, ei vanhuspalveluita laitettu kuntoon, ei ihmisten peruspalveluita laitettu kuntoon, nyt me olemme lähteneet tätä työtä tekemään ja tämä etenee kuin juna”, totesi Sanna Marin Petteri Orpolle YLEn aluevaalitentissä. Ja niinhän se on, Marinin hallitus on tehnyt aivan valtavan paljon: saanut aikaan hoitajamitoituksen, soteuudistuksen, tehnyt esityksen hoitotakuusta ja esitellyt vanhuspalveluiden toisen osan.

Meistä jokainen muistaa kolmen vuoden takaiset tapahtumat yksityisessä Esperi Caren Ulrika-hoivakodissa Kristiinankaupungissa. Vanhusten perushoito ei ollut asianmukaista: haavahoitoja ei ehditty tehdä, suihkutuksia ehdittiin hoitaa vain kerran viikossa, lääkehoidossa tapahtui lukuisia virheitä jne. Henkilökuntaa oli yksinkertaisesti aivan liian vähän.

Esperi Care oli vain jäävuoren huippu. Ongelmakohteita tuli jatkuvasti lisää. Erityisen paljon ongelmia oli yksityisissä hoivakodeissa. Ylen A-studio selvitti vuoden 2019 alussa Esperin, Attendon ja Mehiläisen hoivakotien toimintaa, koska ne olivat suurimmat yksityiset toimijat hoivabisneksessä. Tiedot pohjautuivat aluehallintovirastojen hoivakoteihin tehtyihin valvontapäätöksiin vuosilta 2016–2018. Yli puolet kaikkiaan 78 valvontapäätöksestä velvoitti korjaamaan jotakin epäkohtaa tai epäkohtia.

Yhä usemman yksityisen vanhusten hoivakodin ongelmina oli, että lääkehoitoon osallistuneilla henkilöillä ei ollut asianmukaisia lupia, osaa työntekijöistä ei ollut terveydenhuollon ammattirekisterissä, hoivakodissa oli likaista ja asukkaita oli kohdeltu kaltoin. Vakavin asia oli kenties se, että asiakasturvallisuus oli vaarantunut, koska työntekijöitä ei ollut tarpeeksi: työvuoroissa oli toisinaan vain yksi työntekijä, vaikka hoivakodissa on 30 asukaspaikkaa. Suomen kieleen kehittyi uusi sana: haamuhoitaja, jolla tarkoitetaan työntekijää, joka on merkitty työvuorolistaan, mutta joka ei todellisuudessa ole työvuorossa paikalla.

Yksityisten hoivakotien valvonta oli pääsääntöisesti omavalvontaa. Sipilän- Orpon -hallituksen tavoitteena oli leikata vanhustenhoidosta 70 miljoonaa euroa. Tavoitteena oli laskea vanhusten ympärivuorokautisen hoidon hoitajamitoitusta 0,5:stä 0,4 :ään. Tästä aiheutui voimakas julkinen keskustelu, eikä sitä toteutettu. Sitä huolimatta Sipilän-Orpon hallitus teki yli 30 miljoonan euron leikkauksen vanhustenhoitoon.

Kokoomusta ei kiinnostanut vanhusten hyvä hoiva pätkän vertaa. Oleellisempaa oli valmistautua Sipilän-Orpon suunnittelemaan soten markkinatalousmalliin ja miehittää kaikki suuret hoivayhtiöt kokoomuslaisilla. Marinin hallitus sai aikaiseksi hoitohenkilöstön minimimitoituksen vanhusten ympärivuorokautiseen hoivaan.

”Kun kokoomus oli hallituksessa, ei vanhuspalveluita laitettu kuntoon, ei ihmisten peruspalveluita laitettu kuntoon, nyt me olemme lähteneet tätä työtä tekemään ja tämä etenee kuin juna”.

Lasten asemaa miettiessä tulee harras toive, että he saavat kaikkien lasten tavoin elää turvassa, hyvässä elinympäristössä ja mahdollisuuksien maailmassa, jossa jokaisella varallisuudesta riippumatta on mahdollisuus kouluttautua haluamalleen alalle. Mielestäni on tärkeää, että lapset ja perheet saavat oikea-aikaisen tuen, kun tarve on. Siksipä ennalta ehkäisevää lapsi- ja perhesosiaalityötä on vahvistettava ja resursoitava hyvin. Mielen hyvinvointiin on satsattava eniten, sillä nuoria eläkeläisiä Suomessa on mielenterveyssyistä johtuen huolestuttava määrä. Minä näen jo nyt neljävuotiaista kaksosistamme, että he ovat jo monitaitureita I Padin käyttäjiä ja osaavat jo lyhyitä sanoja eri kielillä. Syynä siihen ovat lastenohjelmat, joita on joka lähtöön. Teknologia on hyvä renki, mutta ei kaikessa. Uudistuva teknologia ja tekoäly valtaavat alaa, silti tarvitaan toimialoja, jotka hoitavat meidät vanhemmat, kun sen aika koittaa. Monet ihmiset miettivät tätä aluevaaliuudistusta ja sitä mitä se tuo tullessaan. Niin minäkin. Yleisesti puhutaan, että uudistus tuo mukanaan tehokkuutta, resursseja ja hyvinvointia alueille. Haluan uskoa sen. Kuitenkin on pelko, että saammeko pitää esimerkiksi oman terveysasemamme ja lähipalvelut? Terveyserot eivät saa kasvaa muuttuvassa toimintaympäristössä. On kuitenkin selvää, että sosioekonomiset seikat vaikuttavat terveyteen ja hyvinvointiin. Näin ei saisi olla! Tähän seikkaa tulee kiinnittää huomiota myös Vantaa-Kerava hyvinvointialueella. Mielestäni julkiset palvelut ovat ne, jotka varmemmin tasaavat terveyseroja. Olen hiljattain tehnyt kuntalaisaloitteita, jotka liittyvät turvallisuuteen ja lapsiin. ”Kerava turvalliseksi asua ja elää” ja ”Keravasta lapsiystävällisempi kaupunki” Toivon, että niihin kiinnitetään huomiota, sillä turvallinen elinympäristö lisää hyvinvointia ja lasten asiat huomioiden, annamme heille avaimet tulevaisuuteen.

Leena Harjula-Jalonen

kirjoittaja on keravalainen filosofian maisteri, kolumnisti ja Vantaa-Kerava aluevaaliehdokas (sd.)