Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella on tehty historiaa: Suomen ensimmäinen ja ainoa lähidemokratia- ja osallisuuslautakunta aloitti työnsä 10.5.2022. Oli ilo huomata, että lautakuntamme muodostuu ihmisistä, joille osallisuus on merkityksellistä ja joilla on aito halu saada asukkaiden, asiakkaiden, järjestöjen, henkilöstön ja vaikuttamistoimielinten ääni kuuluviin. Lautakunnan tehtäväkenttä on tärkeä, koska osallisuuden avulla edistetään hyvinvointia ja terveyttä. Osallisuus vähentää eriarvoisuutta ja ehkäisee syrjäytymistä. Lähidemokratia eli mahdollisuus vaikuttaa omaan elinympäristöön vahvistaa puolestaan osallisuutta.
Lähidemokratia- ja osallisuuslautakunta vastaa osallisuussuunnitelman valmistelusta. Saimme kokouksessa katsauksen valmisteluun, joka on ollut käynnissä viime syksystä asti. Paljon hyvää työtä on jo tehty osallistaen monipuolisesti eri tahoja. Paljon on vielä tehtävää. Olennaista on kuitenkin se, että osallisuussuunnitelma ei jää valmistuttuaan pölyttymään arkistoon, vaan että siitä tulee aidosti arjessa toteutuva asiakirja. On tärkeää, että hyvinvointialueen palveluissa sitoudutaan noudattamaan suunnitelman periaatteita ja että toimintaa kehitetään asukkaiden tarpeista käsin.
Lähidemokratian ja osallisuuden kehittämisessä tuskin koskaan saavutetaan sellaista tilaa, että kaikki on valmista. Eikä minusta pidäkään saavuttaa, vaan kehitystyötä tulee jatkaa kokemusten ja palautteiden pohjalta. Osallisuuden muotojen tulee kehittyä muuttuvassa maailmassa.
Lautakuntamme puheenjohtaja Kimmo Kiljunen korosti yhteistyön merkitystä puoluerajojen yli. Siihen on helppo yhtyä. Lisäksi lautakunnan tulee olla avoin yhteistyöhön kaikkien niiden tahojen kanssa, joille ja joiden kanssa työtä tehdään. Osallisuus ja sitä edistävät toimintamallit eivät synny siitä, että me lautakunnan jäsenet ideoimme keskenämme tai yhdessä virkamiesten kanssa. Se on vain yksi siivu isosta kokonaisuudesta. Tarvitsemme asukkaita, henkilöstöä, järjestöjä ja muita yhteistyökumppaneita mielipiteen ilmaisun lisäksi osallistumaan osallisuuden mahdollistavien toimintamallien kehittämiseen.
Meillä jokaisella hyvinvointialueen asukkaalla ja toimijalla on omat toiveemme siitä, mihin asioihin haluamme päästä osallisiksi ja mikä on kellekin sopiva tapa. Toiselle riittää, että saa tietoa hyvinvointialueen palveluista ja ajankohtaisista asioista, kun taas toinen saattaa haluta päästä suunnittelemaan ja osallistumaan päätöksentekoon, ja joku kolmas puolestaan haluaa itse järjestää toimintaa. Tämä kaikki pitää mahdollistaa.
