Aluevaaleissa valitaan päättäjät organisoimaan sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelut. Erinomaista uudistuksessa on se, että järjestämisvastuu siirtyy nyt kuntia suuremmille yksiköille. Hyvään perusterveydenhuoltoon kuuluu erottamattomasti palvelujen saatavuus sekä saavutettavuus. Palvelut on järjestettävä niin, että jokainen saa apua oikea-aikaisesti silloin, kun avun tarve on. Me kaikki tiedämme, että mielenterveysongelmat ovat jo pitkään olleet kasvussa erityisesti nuorten aikuisten keskuudessa. Tämä on ollut keskustelussa jo vuosien ajan, mutta miksi asiaan ei ole tartuttu sen vaatimalla vakavuudella? Pelkkä keskustelu ei tuota tuloksia. Nykyistä selvästi nopeampi hoitoon pääseminen on erityisesti mielenterveysasioissa tärkeää, jotta pystytään lisäämään hyvinvointia ja työkykyä.

SDP:n aluevaaliohjelmassa tavoitellaan 7 pvän hoitolupausta kiireettömään hoitoon ja tähän tulee pyrkiä. Tavoite on haastava, koska sote- resurssit tulevat olemaan jatkossakin rajalliset. Henkilöstövaje on koko sote-alalla kasvava ongelma ja on pohdittava uusia rakenteita ja palvelumuotoja.

Päästäksemme tavoitteeseen, jolla myös kavennetaan terveyseroja, on pystyttävä uudistumaan. On mm. otettava käyttöön liikkuvia terveydenhuollon yksikköjä ja irrottauduttava ajatuksesta, että kaikki hoito tulee tapahtua sote-keskuksissa. Terveyskeskustyössä olisi tärkeää lääkäri – hoitaja parityöskentely kokonaisvaltaisen hoidon turvaamiseksi sekä henkilöstön jatkuva arjessa tapahtuva koulutus tai mentorointi. Perhelääkärimallin myötä resurssit voidaan kohdentaa tehokkaasti kuitenkin niin, että samanaikaisesti turvataan toimivat konsultaatiomahdollisuudet erikoislääkäriin.

Digitaaliset palvelut lisääntyvät vauhdilla ja niitä tulee lisätä samalla muistaen, että sähköinen etäpalvelu ei voi korvata henkilökohtaista palvelua. Sähköisille palveluille on kuitenkin paikkansa esimerkiksi ennaltaehkäisevissä palveluissa, seurannoissa jne. Oikea tasapaino eri toimintatapojen kesken muotoutuu sekä asiakaskokemuksen että vaikuttavuuden pohjalta. Olennaista on, että kaiken toiminnan tule olla kohdennettua, vaikuttavaa sekä arvioitavaa, jotta hyvinvointialueen kokonaisuus toimii ja rahoituskanavat pysyvät avoinna. Tarvittaessa palvelujen tuottamisessa tulee hyödyntää yksityissektoria, mikäli hyvinvointialue ei itse pysty niitä tarjoamaan.

Palvelumuotoja kehittäessä tulee kuulla henkilöstöä, jolla on paras tuntemus työn sisällöstä sekä yhteistyöstä muiden toimijoiden kanssa. Kuulemisen lisäksi on kiinnitettävä erityistä huomiota johtamiseen, koska sitä kautta luodaan hyvinvointia. On oltavat selkeät tavoitteet, toimivaa vuorovaikutusta, vahvaa luottamusta ja arvostusta sekä työntekijöitä että palvelujen käyttäjiä kohtaan. Yhteistyöllä muutos tuodaan arkityöhön.

Katso myös nämä: