Hallitus harkitsee kehysriihen alla eläkeläisten tuloihin puuttumista. Valtiovarainministeri Riikka Purra uhkailee eläkeleikkauksilla, jotta budjettia voidaan sopeuttaa kolmella miljardilla eurolla. Tämä siitä huolimatta, että hallitusohjelmaa hyväksyttäessä pääministeri Petteri Orpo lupasi, että eläkeindekseihin ei kosketa.
Vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Atte Harjanne on vaatinut, että myös eläkeläisten tulisi osallistua leikkaustalkoisiin kuten muiden kansalaisten. Miksi virittää tällaista ikäpolvien välistä vastakkainasettelua? Ikään kuin nuoret ilahtuisivat hallituksen leikkaussaksista, jos myös mummon ja vaarin elinehtoja heikennettäisiin.
EVA on hiljattain julkaistussa raportissa esittänyt hallitustakin rajumpia toimia eläkeläisten kurittamiseksi. Elinkeinoelämän ideologinen etujärjestö vaatii työeläkkeiden jäädyttämistä koko hallituskauden ajaksi. Näin lasketaan saavutettavan jopa 7 miljardin euron säästöt.
On pakko kysyä, missä EVA laskee miljardien eurojen säästöistä hyödyttävän? Eläkeindeksien jäädyttäminen ja näin tehtävät eläkeleikkaukset eivät auta julkisen talouden tasapainottamisessa. Miksi? Koska valtio ja kunnat eivät maksa vanhuuseläkettämme eli työeläkkeitä. Ne maksetaan eläkerahastoista.
On epäilemättä tarpeen pohtia julkisen talouden vahvistamista. Sitä ei pidä kuitenkaan tehdä heikoimpien ja haavoittuvimpien kustannuksella. Siksi leikkauksia ei voida esittää heille, joilla rahaa ei ole, vaan heille, joilla on.
Eläkeindeksien leikkaaminen kasvattaisi entistä vauhdikkaammin pääosin ulkomaille sijoitettuja jo nyt 250 miljardin euron eläkerahastoja. Kotimainen kulutuskysyntä heikkenee, mikä on omiaan pahentamaan valtiontalouden tilaa, ei parantamaan. Valtiolta jäisi myös verotuloja saamatta. Maksavathan eläkeläiset veroja yli 8 miljardia euroa vuodessa.
Eläketurvakeskuksen laskelman mukaan vuoden mittainen indeksijäädytys säästää julkisyhteisöjen menoja miljardi euroa. Tämä säästö ei helpota valtiotalouden alijäämää, vaan näkyy ainoastaan eläkerahastojen entistäkin suurempana kasvuna. Se seuraus miljardin euron eläkeleikkauksella olisi, että valtiontalous menettäisi sekä tuloveroja että välillisiä veroja yhteensä 400 miljoonaa euroa. Näin ollen eläkeindeksin jäädytys vain vaikeuttaa valtiontalouden tasapainottamista.
Eläketurvakeskuksen mukaan neljäsosa julkisyhteisöjen menoista on eläkkeitä. Jos näin arvioidaan, olisi johdonmukaista nähdä myös työeläkerahastot osana julkisyhteisöjen tasetta. Tällöin Suomen julkinen talous ei olisi lainkaan velkaantunut. Nettovelkamme olisi plussan puolella. Valtion bruttovelka on 150 miljardia euroa, mutta sen tasapainottaa eläkerahastojen 250 miljardin euron sijoituspääomat.
Eläkkeiden leikkauksen sijaan SDP on esittänyt julkisen talouden vahvistamista ennen muuta veropohjaa laajentamalla ja tiivistämällä. On puututtava verovälttelyyn sekä verottamalla voimakkaammin nykyisin aliverotettua finanssisektoria ja pääomatuloja. Tämä olisi oikeudenmukaisempi tapa julkisen talouden vakauttamiseen ja velkaantumisen vähentämiseen, kuin leikkaamalla vanhuuseläkkeistä ja sosiaalisista tulonsiirroista.
Kimmo Kiljunen
kansanedustaja
kuntavaaliehdokas numerolla 231
aluevaaliehdokas numerolla 2044
