Nuorten rikollisuus on noussut voimakkaasti esille yhteiskunnassa. Mistä on kyse ja mitä tälle asialle voi tehdä?
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen sosialidemokraatit järjestivät Keravan lukiolla laskiaistiistaina 21.2.2023 keskustelutilaisuuden aiheena nuorten rikollisuus. Tilaisuudessa aluenuorisovaltuuston puheenjohtaja Vida Amoah, 15v, johdatti keskustelua ansiokkaasti.
Heikki Turkka Aseman Lapset ry:stä kertoi heidän tekevän ja tehneen jo pitkään kohtaamistyötä nimenomaan rikollisuuden poluille ja erilaisiin konfliktitilanteisiin joutuneiden nuorten kanssa. Työssä on tärkeintä luottamus ja pitkäkestoinen rinnalla kulkeminen, koko nuoren verkoston huomioiminen ja sen pohdinta mitä tarjotaan rikollisten kuvioiden tilalle. Ei niinkään seinät, vaan ne ihmiset, jotka sitoutuvat tukemaan nuorta. Yhdistävä tekijä näille nuorille on se, että koulussa pärjääminen on vaikeaa ja erityisesti neuropsykiatristen haasteiden kanssa painivat nuoret ovat tässä joukossa yliedustettuina. Heikki kertoi juuri ilmestyneestä kirjasta; Nuoret ja rikollisuus, jota hän on ollut toimittamassa. Työn ja kirjan toimittamisen myötä on selkiytynyt näky siitä, että rikollisuuteen ja päihteidenkäyttöön ajautuvia nuoria on yhä vähemmän, mutta heidän ongelmansa ovat isompia kuin ennen.
Sekä aluehallituksen jäsen Nina Korventaival, että aluevaltuutettu Soile Eriksson toivat esille huolta tästä tilanteesta ja korostivat, että lasten ja nuorten asiat ovat kunta- ja aluepolitiikassa ydinasioita. Niihin halutaan panostaa. Erityisen tärkeänä nähtiin yhdyspintatyö, eli yhteistyö kaupunkien, kuntien ja hyvinvointialueiden kanssa, oppilashuoltotyö, monialainen yhteistyö, järjestöyhteistyö sekä lasten ja nuorten sekä heidän kanssaan työskentelevien ammattilaisten kuuleminen. Nuorisovaltuustot kaupungeissa ja alueilla ovat tärkeitä, mutta on muistettava, että kaikki nuoret eivät kuulu näihin ja myös heitä tulee kuulla.
Kaikki keskustelijat olivat sitä mieltä, että koulun merkitys on suuri. Koulun on oltava sellainen, että kaikki lapset ja nuoret siellä oppivat ja kokevat kuuluvansa joukkoon. Koulu ei kuitenkaan ole ainoa, vaan lisäksi tulee rohkeasti tarkastella palveluita.
SPR:n Vantaan Nuorten turvatalon johtaja Pekka Väänänen kertoi, että heidän palveluissaan nuorten rikollisuuden vakavoituminen ei näy. Hän arvioi tämän johtuvan siitä, että rikollisuuden tielle lähteneet nuoret eivät enää etsi palveluita. Heikki Turkka jatkoi tähän, että heidän kohtaamansa nuoret eivät enää pidä palveluista. He ovat kyllästyneet ja turhautuneet niihin. Palvelut ovat siiloutuneet siten, että yhteen ongelmaan on saatavissa apua yhdestä paikasta. Entä sitten, kun ongelmia onkin monta? Tällöin järjestelmä pettää ja tuki löytyy useammin järjestöistä, kuin virallisista palveluista. Ihmiset ovat yksin ja yksin pärjäämisen eetos on vahva. Jos et pärjää yksin, olet huono, eikä apua kannata edes pyytää. Jostain syystä mielenterveysongelmatkin nähdään yksilön ongelmina, vaikka mielenterveys rakentuu ja sitä voidaan tukea nimenomaan suhteessa toisiin. Yhteisöllisyyttä ja yhteistyötä tarvitaan.
Aluevaltuuston puheenjohtaja Sirkka-Liisa Kähärä nosti esille kysymyksen eri kaupunkien ja kuntien nuorisotyön yhteistyöstä. Sitä halutaan tiivistää ja Heikki Turkka vinkkasi, että kuntien nuorisotyön toimintaa helpottaisi, jos toiminta olisi joustavampaa, eikä niin ylhäältä johdettua. Näin mahdollistuisi nopeampi reagointi.
Lopuksi keskusteltiin vielä kodin roolista. Heikki Turkka sanoi, että ei vielä koskaan ole tavannut ihmistä, joka haluaisi olla huono vanhempi. Nina Korventaival muistutti koko kylä kasvattaa- ajatuksen ja yhteisöllisyyden lisäämisestä ja yksinäisyyteen puuttumisesta sekä rakenteellisen rasismin kitkemisestä. Nämä ovat niitä juurisyitä, joihin puuttuminen edellyttää rakenteiden ja käytäntöjen rohkeaa tarkastelua sekä yritystä meiltä kaikilta.
Kirjoittaja: Nelli Niemelä
Kuva: Markus Wennäkoski
