Puhe aluevaltuuston kokouksessa 14.3.2023
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella on tehty valmistelussa upea työ, kun hyvinvointialueen osallisuusohjelma vuosille 2023–2025 on nyt päätettävänä aluevaltuustossa. Osallisuusohjelma on laaja ja hyvin taustoitettu ja tarkastelee osallisuutta ja sen mahdollistamista asukkaiden, työntekijöiden ja sidosryhmien kannalta.
Taustoituksessa ainut asia, jota jäin kaipaamaan oli Lapsen oikeuksien sopimus ja sen velvoite lasten osallisuuden turvaamiseen. Osallisuusohjelmassa on hyvin mietitty myös koko hyvinvointialueen tasolla sen toteuttamista ja asetettu mittareita eri kokonaisuuksille. Hyväksynnän jälkeen se lähtee edelleen työstettäväksi eri toimialoille ja saa edelleen lisää konkretiaa.
Kokonaisuus, joka vaatii tässä aluevaltuustossa vielä tarkennusta, on järjestöihin liittyvä kokonaisuus sivulla 28, jossa mittariksi on asetettu vain, että järjestöyhteistyön suunnitelma on tehty ja toteutuu. Se kaipaa vaativampia mittareita.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella toimii 271 sosiaali- ja terveysjärjestöä, jotka ovat erittäin merkittävä osaamisresurssi hyvinvointialueelle hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä ja matalan kynnyksen tuen tarjoamisessa eri ihmisryhmille. Lisäksi Uudenmaan alueelle sote-järjestöt tuovat STEA-avustuksia 63,8 miljoonaa euroa rahaa eli 37,2 euroa/asukas.
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen tärkeä merkitys on hienosti tunnistettu hyvinvointialueemme strategiassa ja talousarviossa. Myös lähidemokratia- ja osallisuuslautakunnan työssä sote-järjestöjen tärkeys näkyy hyvin. Viimeksi niiden tärkeys sai tunnustusta, kun hyvinvointialueen järjestöavustuksista päätettiin 14.3.2023 aamulla aluehallituksen kokouksessa.
Näistä syistä SDP aluevaltuustoryhmä on esittänyt osallisuusohjelman järjestöosuuteen kaksi mittaria vahvistamaan järjestöihin liittyvää kokonaisuutta. Hienoa, että muutosehdotuksemme on saanut kaikkien puolueiden tuen. On hienoa, että saamme uudet mittarit;
1) järjestöneuvottelukunta tai vastaava järjestöyhteistyöelin on perustettu vuoden 2023 aikana
sekä
2) vuosittaisten hyte-neuvottelujen toimivuus.
Viimeksi mainittu on tärkeä siksi, että sote-järjestämislain 7§ velvoittaa hyvinvointialueet käymään hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen neuvottelut myös järjestöjen kanssa vähintään vuosittain hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteista, toiminnasta ja seurannasta. Tämä mittari tukee tavoitteellista ja hyvää yhteistyötä järjestöjen kanssa.
Järjestöt ovat tyytyväisiä varmasti tähän ja siihen, että asioita on täällä valmisteltu hyvässä yhteistyössä sosiaali- ja terveysjärjestöjen kanssa.
Riitta Särkelä, aluevaltuutettu
