Vantaan ja Keravan hyvinvointialue peri kunnilta Uudenmaan alhaisimman palkkatason aloittaessaan toimintansa vuonna 2022. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että hyvinvointialueella käytettiin palvelutuotantoon kalliita ostopalveluyrityksiä ja henkilöstövuokrausta.
Henkilöstövuokrauksen kulut olivat hyvinvointialueella vuonna 2023, hieman alle 32 miljoonaa euroa. Henkilöstövuokrauksen kustannusten lisäksi vuokratyövoiman käyttö aiheuttaa seurannaisvaikutuksia työyksikköön. Vuokratyöntekijöiden vaihtuvuus aiheuttaa perehdyttämistarpeen kasvua ja työn pitkäjänteinen kehittäminen on vaikeaa. Työhön ja työyhteisöön sitoutuminen ja työn kehittämiseen on heikompaa. Lisäksi vuokratyövoiman kouluttaminen lisää hyvinvointialueen kustannuksia. Siksi laadukkaamman hoidon ja hoivan kannalta on tehokkaampaa ja tuottavampaa vähentää vuokratyövoimaa oleellisesti.
Ammattitaitoisen ja pysyvän henkilöstön saamiseksi palkkatasoa korjattiin ylöspäin ja palkkausjärjestelmiä ja varsinkin palkitsemista kehitetään edelleen. Olennaista henkilöstön veto- ja pitovoiman vahvistamiseksi on, että henkilöstöllä on mahdollisuus osallistua työn kehittämiseen, erilaisten toimintamallien suunnitteluun ja ottaa uusia menetelmiä ja taitoja käyttöön yhteistyössä eri ammattiryhmien kanssa.
Työnantajan tärkeimpiä tehtäviä on kannustaa henkilöstöä lisäkoulutukseen, täydentämään opintojaan, erikoistumaan tai vahvistamaan omaa urapolkuaan. Hyvinvointialueen ostopalveluja on saatu siirrettyä omaksi toiminnaksi ja henkilöstövuokrauksen kustannukset ovat vähentyneet 40% vuodesta 2024 eli henkilöstövuokrauksesta on säästetty 12,7 miljoonaa euroa ja vuokratyötä korvattu osaksi omalla työvoimalla.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialue menestyy, kun ymmärretään, että henkilöstö on tärkein voimavara. Siksi on tärkeää panostaa henkilöstön koulutukseen, työntekijöiden työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen. Hyvinvointialueella tarvitaan henkilöstölle mahdollisuuksia osallistua asioiden valmisteluun ja päätöksentekoon. Työntekijöiden osaamisen kehittäminen, koulutuksen tarjoaminen ja jatkuvan oppimisen tukeminen on kuitenkin maan hallituksen toimesta haluttu romuttaa. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset ovat hyödyntäneet laajasti aikuiskoulutustukea mm. ammattitutkinnon päivittämiseen ja erikoistumisopintoihin. Tätä mahdollisuutta ei enää ole.
Hyvinvointialueen johdon on tuettava henkilöstön hyvinvointia. Riskit, jotka heikentävät hyvinvointia, ovat mm. työssä kuormittuminen, liiallinen työmäärä ja vähäinen henkilöstö, hierarkkinen johtaminen, määräaikaiset työsuhteet ja teknologian aiheuttamat muutokset työhön. Siksi johdon ja esihenkilöiden on rakennettava luottamusta, vahvistettava henkilöstön sitoutumista esim. palkitsemalla ja tarjoamalla koulutusmahdollisuuksia. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattialalla tapahtuvat muutokset vaativat työntekijöiltä täydennys-, lisä-, erikoistumis- tai jatkokoulutusta. Työn kokeminen merkityksellisenä ja mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön, vahvistavat sitoutumista työhön ja työyhteisöön.
Sirkka-Liisa Kähärä
aluevaltuuston puheenjohtaja
kuntavaaleissa ehdolla numerolla 239
aluevaaleissa ehdolla numerolla 2052
