
Hyvinvointialueiden valmistelutyö on mittava urakka. Väliaikainen valmistelutoimielin vastaa tällä hetkellä hyvinvointialueen toiminnan ja hallinnon käynnistämisen valmistelusta. Siirtyvien sosiaali- ja terveys- sekä pelastustoimen palveluiden joukko on hyvin moninainen ja niiden järjestäjillä on käytössään omia toisistaan poikkeaviakin toimintamalleja. Kun palvelut siirretään hyvinvointialueelle, joka sijoittuu kahden eri kunnan alueelle, erilaisia toimintakulttuureja joudutaan väistämättä sovittelemaan yhteen ja tarvittaessa luomaan kokonaan uusia toimintamalleja.
Uusien hyvinvointialueiden toimintojen tulisi rakentua olemassa olevien vahvuuksien pohjalle. Hyvät ja toimivat käytänteet on turvattava ja siirrettävä uuteen rakenteeseen. Valmistelutyössä tulisi arvioida, mitkä palvelut ja käytänteet toimivat jo nyt hyvin tai mitkä osatekijät niissä ovat keskeisiä. Näin saataisiin tunnistettua vahvuuksia, jotka on syytä säilyttää ja joiden varaan uutta rakennetta voidaan luoda.
Hyvä esimerkki onnistumisista on Keravan lastensuojelu. Uutisointien mukaan Kerava on nostettuaan merkittävästi sosiaalityöntekijöidensä palkkoja saanut avoimiin virkoihin työntekijät. Lisäksi lähijohtamisjärjestelmää on uudistettu. Palvelun siirtyminen hyvinvointialueen järjestettäväksi ei saa tarkoittaa heikennyksiä hyvin toimiviin toimintamalleihin.
Uutta luotaessa on hyvä mahdollisuus myös pyrkiä tarkastelemaan asioita ulkopuolisesta näkökulmasta ilman olemassa olevien rakenteiden kahleita. Tällöin asioita voidaan aidosti rakentaa paremmin toimiviksi. On tärkeää, että valmistelutyössä ja päätöksenteossa on kirkkaana mielessä, mikä on kunkin palvelun tarkoitus ja keitä se palvelee.
Päätöksentekijöiden arvomaailma määrittää, millaisiksi rakenteet ja palvelut lopulta muodostuvat. Äänestäjät puolestaan päättävät, millaisille arvoille aluevaltuusto rakentuu.
Soile Eriksson
Aluevaaliehdokas (sd.), Vantaa