Artikkeli SDP Vantaa-Kerava -lehdessä, lue koko lehti täältä
- Kuka olet Vida Amoah ja mistä tulet?
Olen 16-vuotias lukio-opiskelija Länsi-Vantaalta. Olen Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen nuorisovaltuuston, tuttavallisemmin alnun puheenjohtaja.
- Mistä innostus vaikuttamiseen?
Lähdin vaikuttajaksi, koska koin suurta paloa edistää nuorten kokonaisvaltaista hyvinvointia konkreettisin keinoin. Minua on aina kiinnostanut humanistiset aineet ja yhteiskunnalliset keskustelut. Vanhempani ja yhteiskuntaopin opettaja kannustivatkin lähtemään ehdolle Vantaan nuorisovaltuustovaaleihin.
- Tulevaisuuden haaveet?
Lukio-opintojen jälkeen suuntaan armeijaan. Tulevaisuudessa haluan opiskella taloustieteen tai oikeustieteen parissa. Ehkä vielä joskus pääsen eduskuntaan ja olen opetus-, kulttuuri- tai ulkoministeri. Haluan olla siellä, missä voin jatkossakin edistää nuorten osallisuutta ja hyvinvointia.
“Olen tuloshakuinen ihminen. Turhaudun, jos en näe konkretiaa tai tuloksia. “ -Vida
- Kuka on politiikan ja vaikuttamisen esikuvasi?
Me kaikki nuorisovaltuutetut! Ihailen sitä, kuinka moni nuori kunnissa ja alueilla jaksaa käydä kokouksissa ja vaikuttaa päättäjien suuntaan. Rakastan sitä, kuinka suvaitsevainen yhteisömme on ja kuinka periksiantamattomia me nuoret vaikuttajat olemme, vaikkei kaikki tavoitteet läpi menisikään.
- Voiko nuori vaikuttaa? Miten Vantaa-Keravalla? Miten valtakunnallisesti?
Kyllä nuori voi vaikuttaa ja nuoren oikeus vaikuttaa tulee jo niin kunta- kuin hyvinvointialuelaista. Nuorilla on oikeus tehdä aloitteita ja meihin nuorten edustajiin voi olla yhteydessä somessa tai meidän koordinaattorin kautta.
Vantaa-Keravalla vaikutamme alnun kautta mm. antamalla mielipiteemme valmistelussa oleviin päätöksiin. Meillä on edustajat aluehallituksen ja aluevaltuuston kokouksissa. Viimeisimpänä olemme tehneet aloitteen nuorten edustajapaikoista alueemme pelastuslautakuntaan yhteistyössä Keski-Uudenmaan aluenuorisovaltuuston kanssa.
- Mitkä ovat Vantaan ja Keravan aluenuorisovaltuustolle tärkeitä aiheita?
Olemme pitäneet yllä keskustelua nuorten osallisuudesta ja mielenterveyspalveluiden saatavuudesta. Meitä huolestuttaa nuorten pahoinvointi. Vantaalla ja Keravallakin näkee nuorten päihteiden käytön, erityisesti sähkötupakoinnin yleistyneen.
- Miten nuoret pitäisi ottaa mukaan? Mitä tulisi parantaa, jotta nuorten ääni kuuluu?
Meidän tulisi herätellä vaikuttamisen kipinää. Ei ole järkeä osallistaa, jos nuoret ei koe vaikuttamista omakseen. Emme voi puhua nuorten osallistamisesta, jos emme luo vapaata tilaa, missä nuoret voivat ilmaista omia mielipiteitä. Tarvitaan myös parempaa medialukutaitoa.
- Mikä huolestuttaa? Mitä jokainen meistä voisi tehdä? Mitä päättäjien tulisi tehdä?
Kyllä olen huolissani nuorten hyvinvoinnin rajusta laskusta. Suomessa nuoria kuolee huumeisiin enemmän kuin muualla Euroopassa. Meillä on aivan liian pitkät jonot nuorten mielenterveyspalveluihin, johon yksi ratkaisu on terapiatakuun toteutuminen. Samoin Vantaalla nuorten asunnottomuus on nousussa, joten asunnottomuuden ehkäisyhankkeen rahoitus tulee taata jatkossakin. Lisäksi tarvitaan aktiivista etsivää nuorisotyötä ja erilaista työpajatoimintaa.
Tarvitsemme enemmän yhteisöllisyyttä ja yhdessä tekemistä. Päättäjille vinkki – nuorisoslangi kannattaa opetella niin nuori tulee paremmin kuulluksi!
Meistä jokainen voi ottaa osaa yhteiskunnalliseen keskusteluun ja kantaa huolta ympärillä olevista. Keskustella läheisten kanssa ja kysyä, kuinka sinä voit. Jokaisella lapsella ja nuorella tulisi olla turvallinen tila ja luottoaikuinen, jonka kanssa voi puhua ihan mistä vaan.
- Miten nuorten hyvinvointia voidaan lisätä?
Panostamalla nuorille tärkeisiin palveluihin ja sosiaalihuoltoon, joihin tarvitaan resursseja, niin rahaa kuin henkilökuntaakin. Palveluiden tulee olla lähellä nuoren omaa arkea. Kouluterveystarkastuksien yhteydessä on hyvä olla psyykkistä ja henkistä hyvinvointia mittaava mielenterveystarkastus.
Tuodaan tietoa niin kouluihin kuin koteihin – keskustellaan päihteistä, jengirikollisuuden haitoista ja rikollisuuden seuraamuksista ja siitä, miten tunnistaa pahoinvoiva nuori ja mitä tehdä, jos nuori voi pahoin.
